Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Tampereen Hervannassa voi törmätä outoon näkyyn, jossa on vieraillut jo liki tuhat hervantalaista

Jurtta on outo, mutta samalla kiehtova näky Hervannan Suolijärven parkkipaikalla. Ovi on auki, joten kurkistakaamme sisään. Meitä on vastassa Naapurijurtta-hankkeen johtaja, tutkijatohtori Eeva Puumala . Hänellä on ongelma: parkkipaikkaa peittänyt jääpeite on sulanut jurtan alta, jonka seurauksena jurtta on hieman kallellaan. Tätä myötä myös kamiinan piippu on hieman vinossa. Hormissa on ilmalukko. Jurtassa on läpiveto, koska siellä on savua. Jurtta on vaeltanut heinäkuusta asti hervantalaisia naapurustoja tutkimassa. Toukokuun alkupuolelle asti se on Suolijärvellä. Tämä on seitsemäs paikka. Ensin jurtta oli Hervannan vesitornilla. Suolijärveltä jurtta vaeltaa Keltanokanpuistoon lähelle Kanjonin koulua, joten ympyrä sulkeutuu. Lämmitä, ettei homehdu Syy naapuruuden tutkimiseen jurtassa on yksinkertainen, kun sen kuulee. Tutkijaryhmän jäsen, tutkijatohtori Salome Tuomaala löysi Suomen ainoan kaupallisen jurttien valmistajan ja sai idean. Muiden mielestä ajatus oli hyvä. – Me emme halunneet sitoutua valmiiseen paikkaan. On hyvä, että siirrymme paikasta toiseen, sanoo Eeva Puumala. Jurtta on purjekangasta. Sitä pitää lämmittää, jotta kangas ei homehdu. Eristeenä on lampaan villaa. Hyvin on pärjätty pakkasillakin. – Muutto on melkoinen operaatio, sillä koko rakennelma pitää purkaa osiin. Esimerkiksi kankaat ovat kiinni naruilla ja kaikki solmut pitää avata. Yleensä jurtassa olisi vain taljoja lattialla, mutta meille piti rakentaa levylattia, sillä olemme olleet kosteissa paikoissa. Normaalisti katossakin olisi villaa, mutta ajattelimme, että se pimentäisi liikaa. Yhdeltä kävijältä saimme lattialle taljan, joten aika aidolta näyttää, kuvailee Eeva Puumala. Paikka on sisustettu somasti, joten siellä viihtyy pidempäänkin. Jurtassa noudatetaan vieraanvaraisuutta, joten kahvitkin saa, jotta kielenkannat irtoavat. On myös sallittua olla ihan hiljaa. Ehdottomia sääntöjä on se, että keksit pitää laittaa rasiaan, jotta ei houkutella hiiriä. Niin ja lämmittää pitää sekä tiskata jälkensä. – Me lainaamme jurttaa halukkaille. Tämä on ollut esimerkiksi partiolaisilla. Kun tämä Naapurijurtta-hanke loppuu 2020, toivoisimme, että jurtta jää Hervannan ihmisten käyttöön. Kynnys on matala Tutkija Karim Maïche on jurttalaisia. Hänen mielestään Suolijärvi on ollut hyvä sijainti. – Yhtenä maanantaina kävi kymmenen ihmistä. Hyvä tulos. Oli koiran ulkoiluttajia, avantouimari ja lenkkeilijöitä. Ensin nuoret pärinäiässä olevat taisivat karsastaa, koska olimme heidän kruisailupaikallaan. Sitten nuoret siirtyivät vähän kauemmaksi. Meidät oli siis hyväksytty nuorten keskuudessa. Matala kynnys tarkoittaa sitä, että kuka tahansa on tervetullut keskustelemaan hervantalaisesta naapuruudesta, arjesta, kansalaisaktiivisuudesta, osallisuudesta ja osattomuudesta, eriarvoisuudesta, yhteisöllisyydestä tai ihan mistä vaan. Jurtan toisella puolella on luiska, joten jurtta on esteetön. Jurtta toimii hyvin houkuttelijana keskusteluun, sillä se herättää uteliaisuutta. Kannattaa mennä senkin vuoksi, että kattorakenne on valtavan kaunis. Eeva Puumalan mielestä katon kruunu on kaunein osa. – Me tutkimme, miten naapuruussuhteet muodostuvat ja kuinka sosiaaliset verkostot syntyvät hervantalaisten arjessa. Jurtta on tila, jossa voi käydä dialogia ja kohdata muita hervantalaisia. Me tutkijat haastattelemme ja kuuntelemme ihmisten mielipiteitä, sanoo Eeva Puumala. – Viimeistelen juuri väitöskirjaani ja kirjoitan yliopistolla iltoihin asti. Tekee hyvää päästä kammiosta tänne jurttaan ja vuorovaikutukseen hervantalaisten kanssa, toteaa Karim Maïche. Liki tuhat hervantalaista on jo käynyt jurtassa. Mukana on ollut kanta-asukkaita, jotka ovat muuttaneet Hervantaan vuonna 1974. On uusia tulokkaita ja sellaisia, jotka ovat välillä asuneet muualla ja palanneet. Koko kirjo on läsnä varakkaammista toimeentulon kanssa kamppaileviin ja eri taustaisiin. Tähän mennessä on käynyt ilmi, että Hervanta on asukkailleen hyvä paikka, eikä siellä ole ongelmallisuutta. – Elämää on monenlaista. Repiviä ristiriitoja ei ole tullut vastaan, mutta vastakkainasettelusta olemme kuulleet. Yleensä se koskee hyvin arkisia asioita, sanoo Karim Maîche. – Pohdimme esimerkiksi sitä, ketkä auttavat naapureitaan ja minkälaisissa elämän käännekohdissa, kuten kuoleman, avioeron tai työttömyyden kohdatessa. Jurtta on otettu hyvin vastaan. Tästä kertoo se, että se ei ole kohdannut varsinaista ilkivaltaa. Muraaleja ja taidetyöpajoja Taide on osa Naapurijurtta-hanketta. Mukana on kaksi taiteilijaa Anne Savitie ja S.M. Khalid Imran , jotka ovat tehneet yhdessä nuorten kanssa muraaleja Hervannan vesitorniin ja Duoon. Taidetyöpajat ovat osoittautuneet hyväksi keinoksi päästä tekemisiin nuorten kanssa. Nyt hankkeessa on käynnissä myös Imran Adanin ja Otto Laakson videoprojekti. Hanketta rahoittaa Koneen säätiö. Hankkeessa on mukana tutkijoita, taiteilijoita ja naapurikoordinaattori. Verkkosivut löytyvät osoitteesta research.uta.fi/naapurijurtta. Naapurijurtta on kutsunut hervantalaisia vierailulle kesästä 2018 asti. Jurtta kiertää Hervannan pihoissa ja muissa yhteisissä paikoissa. Paikat: 1. Hervannan vesitorni, 2. Ahvenisjärvi, 3. Keinupuistokeskus, 4. Pallopuisto, 5. Kauppakeskus DUO, 6. Tampereen yliopiston Hervannan kampus, 7. Suolijärven ulkoilukeskus (nyt) ja 8. Keltanokanpuisto (seuraavaksi menossa). Jurtalla järjestetään ohjelmaa, kuten luentoja, keskusteluja, kulttuuriohjelmaa ja taidepajoja. Sitä voi myös vuokrata maksutta naapuruston omiin tapahtumiin. 15.4. jurtalla on tapahtuma, jossa voi kuulla kurkkulaulua Altailta ja esitelmän tästä laulutyylistä.