Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Eurovaalikone Eurovaalit Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Notre Damen kopio nousee Tampereen Teatterin lavalle syyskuussa – Tulipalon vuoksi työstä tuli entistä henkilökohtaisempi lavastaja Marjatta Kuivastolle

Pääsimme maaliskuussa lavastaja Marjatta Kuivaston siivellä katsomaan teatterin kulissien taakse. Hatanpäälle, missä rakennetaan Notre Damen kellonsoittaja -musikaalin lavasteita. Tämän viikon karun tulipalouutisen jälkeen, hänestä tuntuu, että työ musikaalin lavasteiden parissa on tullut entistä koskettavammaksi henkilökohtaisesti. – Onhan se järkyttävää, että niin suuri, vanha ja historiallinen rakennus kärsii vaurioita. Tulipalo järkytti meitä suomalaisiakin, mutta en osaa edes kuvitella, kuinka surullinen se oli ranskalaisille. Notre Dame on Ranskan symboli. – Olemme miettineet, onko Suomessa olemassakaan yhtä rakennusta, jolla olisi kaikille suomalaisille yhtä suurta merkitystä kuin Notre Damella on ranskalaisille. Ei taida olla. Tulipalouutisen tullessa maanantai-iltana Marjatta Kuivasto oli tulossa pihatöistä sisälle. Hän ei ollut ensin uskoa tapahtunutta. – Tuntui uskomattomalta, että kivirakennus voi palaa näin, mutta onhan sen sisällä paljon puuta. Olen tutustunut Notre Damen historiaan, ja tällä viikolla uutisjutuissa on ollut uutta tietoa. En ollut tiennyt, että rakennus oli 1800-luvulla hajoamispisteessä. Victor Hugon romaani pelasti sen silloin korjattavaksi. Marjatta Kuivasto ei ole koskaan käynyt Pariisissa, mutta pian hän pääsee sinne, kun Moron lukijamatkalaiset syksyllä lähtevät katsomaan Notre Damen jälleenrakennusta. Valokuvista ja kirjoista tietoa Olen monta kertaa ihaillut, miten hän saa mahtumaan Tampereen Teatterin suhteellisen pienelle lavalle kokonaisen maailman. Nytkin pienuus on lavastajalle haaste, varsinkin kun näyttelijöitä on lavalla paljon, ja näyttämökuvia on useita. Rakennukseen Marjatta Kuivasto on tutustunut lukemalla sen historiaa ja katsomalla valokuvia. – Lavastuksessakin tärkeintä on tarinan kertominen, tunnelman luominen. – Tavoittelen kirkon tuntua ja sitä, että materiaalit näyttäisivät mahdollisimman aidoilta. Teatterissa on omat salaisuutensa. Niinpä keskeneräisistä seinän kappaleista näkee, että niissä on puuta ja styroksia. Tarina erilaisuuden hyväksymisestä Notre Damen kellonsoittaja Quasimodo on surullinen hahmo ja ulkonäöltään poikkeava kyttyräselkineen. Tarina muistuttaa inhimillisyydestä, poikkeavuuden hyväksymisestä ja kuten isot kertomukset aina elämän hyvyydestä ja pahuudesta. Kellonsoittaja Quasimodo on hyväsydäminen, mutta epämuodostunut hirviö. Kyttyräselkäisenä hylkiönä hän on elänyt koko ikänsä Notre Damen katedraalin suojissa, sieltä koskaan poistumatta. Yksi päivä muuttaa Quasimodon, hänen isäntänsä arkkidiakoni Claude Frollon, oikeudentuntoisen mustalaistyttö Esmeraldan ja urhoollisen kapteeni Phoebusin elämät ikiajoiksi. Marjatta Kuivasto on katsonut myös elokuvatoteutuksia perehtyessään aihepiiriin. Hän piti etenkin 1930-luvun amerikkalaisversiosta. Lavastamo on Hatanpäällä Tampereen Teatterin talo on yli satavuotias, ja lavastamo ei sinne mahdu. Kulissit kellotorneineen valmistetaan verstaalla Hatanpään teollisuustalossa. Sieltä ne kuljetetaan palasina teatteriin. Lavastamo on sen verran matalaa tilaa, että sinne rakenteita ei voi nostaa pystyyn. Teatteritaloon ne siirretään tavarahissin avulla. Notre Damen kellonsoittaja -musikaali on siitä poikkeava esitys, että se on koko syksyn pystytettynä Tampereen Teatterin päänäyttämöllä, joten lavasteita ei tarvitse esityskauden aikana vaihtaa. Iso helpotus sekin. Lavastajat tekevät aina tietyssä suhteessa pienoismallin näyttämöllepanosta, jonka ohjaaja ja taiteellinen työryhmä hyväksyvät. Kun homma on klaari, lavastaja tekee työpiirustukset, ja sitten aletaan rakentaa. Hatanpäällä on erikseen metalli- ja puuverstas sekä maalaamo. Niissä Notre Damen kulissit valmistuvat jo vauhdilla. On pieni ompelimo sekä tarpeistonhoitajan työtila, kun kivutaan rappuset ylös päästään Marjatta Kuivaston elinpiiriin. Hän tekee töitä myös kotona. Notre Dame -esityksen poikkeuksellisuuksiin lukeutuu myös se, että lavastusta viedään vähäisen myös katsomon puolelle. Sitä oikeaa Notre Damen kirkkoa on rakennettu 1100-luvulla 1300-luvulle ja sen jälkeenkin sitä on korjattu ja rakennettukin moneen otteeseen. Musikaalin ajoitus on 1400-luku. Ensi-ilta on syyskuussa Hatanpäällä rakennetaan lavasteita juhannukseen asti. Sitten ne siirretään teatteritaloon. Elokuussa käynnistyvät harjoitukset. – Teatterin teko on eläväistä puuhaa, ja kaikki tehdään esityksen ehdoilla. Siksi muutokset ovat mahdollisia ja usein todennäköisiä, sanoo Marjatta Kuivasto. Notre Dame -esitys on Tampereen Teatterilta kaikin puolin iso satsaus. – Harva osaa kuvitella, miten suuri ennakkotyö kätkeytyy valmiin esityksen taakse. Me saimme siitä pienen aavistuksen. Pian Marjatta Kuivasto alkaa kokeilla, miten syntyisivät lasimaalaukset Notre Damen kirkon ikkunoihin. Katsojille niiden lumo paljastuu syyskuussa. Sen verran voi sanoa, että hyvältä näytti – tosi hyvältä. Notre Damen kellonsoittaja saa Suomen kantaesityksen 13. ja 14. syyskuuta 2019 TT:n päänäyttämöllä. Notre Damen kellonsoittaja perustuu Disneyn animaatioelokuvaan ja Victor Hugon romaaniin. Musikaali kertoo rohkeudesta ja sorrosta, vihasta ja rakkaudesta – taistelusta paremman maailman puolesta. Musikaalin on luonut Oscar-palkittu kaksikko, Alan Menken ja Stephen Schwartz sekä Peter Parnell. Lumoava musiikki perustuu Disney-elokuvan musiikkiin sekä musikaalia varten sävellettyyn musiikkiin. Suomennoksesta vastaa Mikko Koivusalo. Ohjaus on Georg Malviuksen.