Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Onko Suomesta tulossa Pohjois-Euroopan Italia? – Kokoomuksen kansanedustaja vaatii valtaapitäviä tekemään vaikeitakin päätöksiä

Koronan vuoksi valtio velkaantuu tänä ja ensi vuonna. Taloutta on nyt elvytettävä. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että hallituksella ei ole uskottavaa suunnitelmaa talouden tasapainottamiseksi edes pitkällä aikavälillä. Valtion velka uhkaa nousta lähes 150 miljardiin euroon vaalikauden aikana. Suomi on ajautumassa Italian tielle. Ennen koronaa Italian valtion tulot olivat menoja suurempia, mutta korkeiden velanhoitokustannusten vuoksi alijäämä kasvoi koko ajan. Jos valtion velan korko nousee 2 prosenttiin, niin korkomenot ovat 3 miljardia vuodessa, kun esimerkiksi liikenteeseen käytetään vuosittain 2 miljardia. Korkojen noustessa velanhoitokustannuksista tulee valtiolle iso menoluokka, mikä syö resursseja palveluiden rahoittamisesta. Parasta taloudenhoitoa on auttaa yrityksiä selviytymään koronan yli. Paikallista sopimista tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan, kun monet yritykset ovat tiukoilla ja työpaikat uhattuina. Hallitus on silti haudannut paikallisen sopimisen kolmikantakomiteaan. Valmista sieltä tuskin tulee edes ennen uutta nousua. Silloin suomalaisten yritysten pitäisi olla ketteriä ja kilpailukykyisiä, jotta pääsemme ensimmäisinä nousuun mukaan. Metsäteollisuuden irtaantuminen tes-järjestelmästä kertoo turhautumisesta jatkuviin tuloksettomiin neuvotteluihin. KotkaMillsin esimerkki puolestaan kertoo siitä, että paikallisella sopimisella työajoista voittavat sekä työnantaja, että työntekijät. Toisin kävi Savonlinnassa, jossa UPM:n vaneritehtaan tuotannon kasvattaminen 24/7-tuotannoksi edellytti paikallista joustoa sunnuntaikorvauksiin. Savonlinnalaisille se olisi käynyt, mutta Paperiliitolle ei. Työpaikat menivät Viroon. Tällaisiin virheisiin ei ole enää varaa. Erikoisinta hallituksen talouspolitiikassa on, että tulopuolen täysin pettäessä uusia pysyviä menoja lisätään budjettiin. Näin ei voi toimia kukaan omassa elämässään, ei myöskään valtio. Hyvä esimerkki on oppivelvollisuusiän nostaminen, jota lukioiden rehtorit laajasti vastustavat. Oppivelvollisuusiän nostoon käytetään 2024 tasolla velkarahaa 129 miljoonaa euroa, joista vain 14 miljoonaa euroa menee niiden nuorten auttamiseen, jotka ovat keskeyttämässä opintojaan. Suurella osalla maksetaan koulukirjoja ja koulumatkoja niille, joiden vanhemmat pystyisivät ne muutenkin ostamaan. Vähävaraisten perheiden lasten koulukirjojen hankintaa pitää toki tukea, mutta sitä tehdään jo nyt. Olisi tietysti hienoa, jos yhteiskunta voisi antaa uusia asioita ilmaiseksi kansalaisille, mutta tällä hetkellä ei ole varaa edes kaikkiin nykyisiin etuihin. Todellinen vaara on, että nykyinen sukupolvi jättää nuorten hartioille pysyvän velkataakan, kuten Italiassa on käynyt. Vaarana on näivettyminen ja Suomen taloudellisen aseman romahtaminen. Siksi valtaa pitävien tulee kantaa taloudellista vastuuta ja tehdä vaikeitakin päätöksiä, vaikka niistä ei kiitosta saakaan. Kirjoittaja on pirkanmaalainen kansanedustaja (kok.)