Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Pääradan EU-rahoitus kysymysmerkki, pelkona hankkeen viivästyminen – Ministeriöstä vahvistus: EU:n tukea ei ehkä ehditä hakea

Suomi ei välttämättä ehdi hakea Suomiradan ja Turun tunnin junan suunnitteluun rahoitusta avoinna olevasta Verkkojen Eurooppa -liikennehausta (CEF). Rataverkon kehittämishankkeiden pohjalta perustettavien hankeyhtiöiden on määrä hakea EU-rahoitusta. Neuvottelut hankeyhtiöiden perustamiseksi käynnistyivät kuntien kanssa kuitenkin vasta eilen keskiviikkona. Avoinna oleva CEF-haku sulkeutuu 26. helmikuuta. Liikenne- ja viestintäministeriön talouskehitysyksikön johtaja ja hallitusneuvos Sanna Ruuskanen vahvistaa, ettei rahoituksen hakemisesta ole tiukan aikataulun vuoksi varmuutta. – Käytännössä hankeyhtiöitä ei välttämättä ole vielä tässä aikataulussa perustettu. Jos näin on, Väylävirasto voi hakea rahoitusta hankeyhtiöiden puolesta, hän sanoo. – Tavoite totta kai on, että CEF-rahaa haetaan, mutta kaikki on nyt aikatauluista kiinni. Uhkakuva: Ei EU-rahoitusta Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimiston EU-yhteysjohtaja Hannele Räikkönen on CEF-rahoituksen hakemisesta huolissaan. – Meidän huolemme on, etteivät hankeyhtiöt ehdi helmikuussa päättyvään hakuun. Näyttää myös siltä, ettei ole olemassa varasuunnitelmaa, jos huoli toteutuu, Räikkönen sanoo. Yleensä suuriin kansallisiin hankkeisiin rahoitusta haettaisiin hänen mukaansa Väyläviraston johdolla. Räikkönen kertoo EU:n komission kannustaneen Suomea hakemaan rahoitusta nimenomaan pääradan suunnitteluun, jotta seuraavalla EU:n ohjelmakaudella, vuosina 2021–2027, voitaisiin hakea rahoitusta rakentamiseen. – Suuri huolemme on, ettei suunnittelua saada käynnistettyä ajoissa. Jos niin käy, koko seuraava EU-ohjelmakausi menee meiltä ohi, sillä emme pääse silloin hakemaan rahoitusta pääradan rakennushankkeisiin. Kilpailu rahoituksesta on kovaa Hannele Räikkönen ei arvioi, paljonko EU-rahoitusta voitaisiin tässä vaiheessa saada. EU-rahoituksen osuus koko ratahankkeen suunnittelukuluista voi olla enintään 50 prosenttia. Räikkönen huomauttaa, että EU:n rahoituksesta käydään kovaa kilpailua, sillä liikenneinfratarpeita on paljon. EU-rahoituksen saaminen pääradan suunnitteluun jo avoinna olevasta hausta olisi Räikkösen mielestä ”äärimmäisen oleellista”. Lisäksi Pasilan ja Riihimäen välinen rataosuus on jo suunniteltu, jolloin rahoitusta voitaisi Räikkösen mukaan hakea vaikka heti myös tämän rataosuuden rakentamiseen. – Meillä on isot tarpeet ja paljon korjausvelkaa, ja on hyvin selkeää, että kansallista rahoitusta on tarjolla vähän. Kaikki rahoitus, mitä EU:sta saadaan, on kotiin päin ja hyödynnettävä.