Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Tampereen pormestari Lauri Lyly sote-ratkaisusta: ”Toivottavasti rahoitusta sekä kuntien ja tulevien sote-maakuntien välistä sopimista on korjattu”

Pitkään kestäneet sote-neuvottelut saatiin päätökseen perjantaina illalla kello 20 mennessä. Perjantaina sote-ministerityöryhmä hioi hallituksen esitystä kunnilta lausuntokierrokselta saadun noin 800 palautteen perusteella. Aikaisempien tietojen mukaan perjantaina auki oli ainakin rahoitukseen liittyvät kysymykset. Sote-mallin rahoitus on saanut osakseen paljon kritiikkiä. Etenkin isoissa kaupungeissa, kuten Tampereella katsotaan, että esitetty malli on viemässä niiltä merkittävästi verokertymää ja siten kykyä vastata investointitarpeisiin. Siitä, millaiseen sote-pakettiin perjantaina päädyttiin, ei ole vielä tihkunut tietoa. ”Yksityiskohtia on varmaan korjattu” Tampereen pormestari Lauri Lyly (sd.) kommentoi uunituoretta sote-ratkaisua odottavaisin mielin. Hänen mukaansa sotea on valmisteltu STM-vetoisesti ”umpiossa”, johon kunnilla on ollut hyvin vähän vaikutusvaltaa. Lyly toivookin, että kuntien syyskuussa antamat lausunnot sote-mallista olisi todella huomioitu lopputuloksessa. – Lausuntoja tuli paljon ja osa oli melko kriittisiäkin. Iso fundamentti ei varmaankaan aiemmasta muutu, mutta joitain yksityiskohtia on varmaan korjattu. Toivottavasti rahoitusta ja kuntien ja tulevien sote-maakuntien välistä sopimista olisi korjattu, Lyly sanoo. Tampereen kaupungin lausuntoluonnoksessa todettiin, että tamperelaisille suunnattujen palveluiden levittäminen koko Pirkanmaan alueelle tuskin onnistuu sote-mallissa ilman lisäkustannuksia ja häiriöitä toimintaan. Tämän vuoksi kaupunki toivoi lausunnossaan, että sote-ratkaisussa maakunnan olisi mahdollista sopia vastuunjaosta kuntien ja kuntaryppäiden kanssa. – On toivottu, että kunnat ja sote-maakunnat voisivat sopia tiettyjen asioiden järjestämisestä, jotka voisivat jatkua kuntien tehtävänä jatkossakin. Hyvänä esimerkkinä kouluterveydenhuoltoon liittyvät henkilöt, kuten kuraattorit ja psykologit, jotka voisivat olla edelleen kunnan järjestettävinä, Lyly tuumaa. Myös Herrala odottaa mielenkiinnolla Pirkanmaan liiton sote-muutosjohtaja Jaakko Herrala sanoo, että sosiaali- ja terveysministeriön viranhaltijat antoivat maakuntien sote-muutosjohtajille keskiviikkona sellaisen tuntuman, että kuntien lausuntoihin suhtaudutaan vakavasti. – Meille se viesti oli hyvin vahva, että niitä (lausuntoja) käydään vakavassa hengessä läpi ja ollaan valmiita tekemään muutoksia. Mutta kuinka pitkälle muutoksia tehdään ja ovatko ne riittäviä, siitä on edelleen epävarmuus. Lylyn tavoin myös Herrala odottaa suurella mielenkiinnolla, mitä sote-ministeriötyöryhmä on päättänyt. – Odotellaan kieli pitkällään ilman muuta, mikä se lopputulema on. Yksityisen ja julkisen suhde herättää kysymyksiä Herralan mukaan Pirkanmaalla erityisen suurena kysymyksenä on ollut se, kuinka paljon sote-maakunta voi ostaa palveluita ulkoa. Hänen mukaansa on epäselvää, mikä on se julkisen palveluntuotannon määrä, jolla riittävät palvelut voidaan taata kaikissa olosuhteissa. Perjantaina neuvoteltu lausuntokierroksen ehdotus lähti siitä, että sote-maakunnat tuottaisivat järjestämisvastuulleen kuuluvat palvelut pääosin julkisina palveluina ja yksityinen ja kolmas sektori toimisivat täydentävinä palvelujen tuottajina. Herrala nostaa esiin, että Pirkanmaalla nykyiset organisaatiot hankkivat julkisen sektorin ulkopuolelta noin 400 miljoonalla eurolla palveluita. – Jos jatkossa tämä ei olisi mahdollista, aiheuttaisi se hankaluuksia palveluiden turvaamiseksi. Neuvottelun alla olleen sote-paketin on aiemmin kerrottu karsivan joitain nykyisiä kuntien ja yksityisen sektorin välisiä ulkoistussopimuksia, koska ne eivät ole tulevan lainsäädännön mukaisia. Käytännössä ulkoistussopimukset mitätöitäisiin kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Ulkoistamissopimusten mitätöinti on sekin ollut Herralan mukaan Pirkanmaalla kuuma peruna. Pirkanmaalla terveydenhuollon osaulkoistuksia on tehty muutamissa kunnissa. – On toivottu, ettei valtio ohjaisi niin tarkasti, vaan maakunta voisi itse päättää, mitä niiden (ulkoistamissopimusten) osalta tehtäisi. Takaraja oli käsillä Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoi aiemmin perjantaina, että neuvottelut olivat päivällä loppusuoralla, mutta eritasoisia kysymyksiä oli silloin yhä pöydässä. Kiurun mukaan valmistelulla on kiire, sillä lainsäädännön arviointineuvosto odottaa hallituksen esitystä arvioitavaksi, ja siinä takaraja alkaa olla käsillä. Hallituksen esityksen pitää ehtiä eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella. Sote-uudistuksen tähtäimenä on siirtää sote-palveluiden järjestämisvastuu kunnilta ja kuntayhtymiltä vahvemmille alueille. Suomeen perustettaisiin 21 itsehallinnollista sote-maakuntaa. Kunnille siirtyy nykyhallituksen mallissa vähemmän tehtäviä kuin edellisen hallituksen mallissa. Nykymallista puuttuu myös edelliseen malliin kuulunut sote-palvelujen asiakkaan valinnanvapaus. Sote-maakuntien rahoitus perustuu suurelta osin valtion rahoitukseen sekä asiakas- ja käyttömaksuihin. Ensi vaiheessa maakunnilla ei olisi verotusoikeutta.