Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Osa Pirkanmaan työnantajista ei löydä uusia työntekijöitä, vaikka työttömien määrä kasvaa – Asiantuntijat: työnantajat etsivät superihmisiä, joita ei ole olemassa

Työnantajilla on yhä vaikeuksia rekrytoida uusia työntekijöitä, mutta rekrytointiongelmat ovat laskeneet 2. vuosineljänneksellä eli huhti–kesäkuussa merkittävästi vuodentakaiseen verrattuna. Asia käy ilmi Tilastokeskuksen elokuussa julkaisemasta avoimet työpaikat -tilastosta. Viime vuonna huhti–kesäkuussa rekrytoinnin haasteita kertoi kohdanneensa 47 prosenttia kyselyyn vastanneista työnantajista. Tänä vuonna ongelmia kohtasi 38 prosenttia työnantajista. Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räisänen kertoo, että että Pirkanmaalla trendi noudattaa valtakunnallista suuntaa, vaikka muutos oli koko maata hieman vähäisempi. Vuonna 2019 rekrytoinnin ongelmista toisella vuosineljänneksellä kertoi 47 prosenttia pirkanmaalaisista työnantajista. Vuonna 2020 rekrytoinnin haasteista kertoi 34 prosenttia. Räisänen kuitenkin toteaa, että vaikka luku on pienentynyt, on se huomattavan suuri vallitsevaan työllisyystilanteeseen verrattuna. Vuoden 2019 toisella vuosineljänneksellä työttömiä työnhakijoita oli 236 783 ja tänä vuonna vastaavana aikana 427 537. Näissä Työ- ja elinkeinoministeriön luvuissa myös lomautetut henkilöt näkyvät työttöminä työnhakijoina. Räisänen kertoo, että taustalla olevaa kohtaanto-ongelmaa oli toisella vuosineljänneksellä erityisesti kuljetus- ja varastointialalla, sosiaali- ja terveysalalla sekä informaatio- ja viestintäalalla. Räisänen mukaan työnantajien haasteet löytää sopivia tekijöitä ovat monissa tapauksissa todellisia, mutta myös työnantajien rekrytointitavoissa olisi hänen mukaansa kehitettävää. – Kun etsitään esimerkiksi pieneen kuntaan ruotsinkielistä opettajaa jollekin erityisalalle, on oikean henkilön löytäminen varmasti aidosti haastavaa. Mutta edelleen tänä päivänä moni työnantaja on tottunut saamaan koulutetusta henkilöstä juuri oikean osaajan itselleen, vaikka monilla aloilla tämä ei ole mahdollista. Räisäsen mielestä työnantajat luottavat edelleen liian paljon siihen, että koulutusjärjestelmä tuottaa valmiita tekijöitä kaikkiin tehtäviin, vaikka pitäisi herätä siihen, että tänä päivänä tämä on monella alalla mahdotonta. Räisäsen mukaan osittainen ratkaisu kohtaanto-ongelmaan olisi nimenomaan muutos työnantajien rekrytointiajattelussa. – Osa on jo herännyt kouluttamisen kulttuuriin, mutta osa työnantajista kokee tämän mallin liian kuormittavaksi, sillä koulutustehtäviin tulisi sitoa omaa henkilökuntaa. Uskon kuitenkin, että hiljalleen tämä tulee muuttumaan. ”Vastavalmistunut ei riitä” Pirkanmaan TE-toimiston johtaja Riku Immonen sanoo, että yritysten rekrytoinnin haasteiden taustalla on se, että yrityksissä ollaan nirsoja. – Oli kyse sitten lääkäreistä tai esimerkiksi teknisen puolen huippusuunnittelijoista, yritykset hakevat järjestäen huippuammattilaisia, joita ei joko ole olemassa tai niitä on vaikeaa saada, Immonen sanoo. Immosen mukaan kriteeristö on muuttunut ja ja yritykset etsivät jatkuvasti entistä spesifimpää osaajaa paikasta riippumatta. – Tälläkin hetkellä on esimerkiksi ollut paljon puhetta siitä, että edes vastavalmistuneet eivät ole riittävän osaavia työnantajille. Jos kriteeristö on liian korkealla, ei tällöin voida mielestäni puhua suoraan rekrytoinnin haasteista, vaan kyse on jostakin muusta. Immosen havainnot allekirjoittaa myös Pirkanmaan ely-keskuksen ennakointiasiantuntija Juha Salminen , joka kertoo yritysten etsivän riveihinsä järjestäen superihmisiä, joita ei ole olemassa. Löytyykö lääke koulutuksesta? Sekä Salminen että Immonen kertovat, että vastaus yritysten rekrytointihaasteisiin löytyisi koulutuksesta. Salminen sanoo, että Suomessa koulutusta voitaisiin järjestää työntekijöille esimerkiksi niissä tapauksissa, joissa vaihtoehtona on irtisanominen. – Esimerkiksi Ruotsissa taantuman hetket käytetään hyödyksi siinä, että jo olemassa olevaa henkilöstöä koulutetaan edelleen. Suomessa tällaisissa tapauksissa näytetään kuitenkin usein vain ovea. Yritysten erityistarpeet on huomioitu myös te-toimistossa, joka Immosen mukaan kouluttaa jatkuvasti tekijöitä yhteistyössä yritysten kanssa. –Panostamme aika paljon siihen, että näiden yhteishankintakoulutusten avulla pystymme paikkaamaan yritysten osaamisvajetta. Kouluttamiseen herätty Tampereella toimivan ohjelmistoyritys Solitan rekrytointijohtaja Kati Kitt i allekirjoittaa kohtaanto-ongelman erityisesti vaativien asiantuntijatehtävien, kuten dataosaajien kohdalla. Näissä tapauksissa rekrytointi voi viedä useita kuukausia ennen kuin se juuri oikea henkilö löytyy. Kitti kertoo, että yhä useampi alan osaaja tulee heille oman koulutusjärjestelmän kautta. Hän kertoo, että yritys katsoo tulevaisuuteen esimerkiksi siten, että ohjelmistokehityksessä työskenteleviä koulutetaan talon sisällä dataosaajiksi. Kitti sanoo, että suureen suosioon ja merkittäväksi rekrytointikanavaksi on noussut yrityksen oma Solita Akatemia, jonka kautta rekrytoidaan globaalisti noin 40 henkilöä vuosittain, heistä valtaosa Suomesta. Kitti kertoo, että kyseessä on uusille työntekijöille tarkoitettu laajennettu perehdytysohjelma Solitaan. – Meillä on huomattu, että esimerkiksi yliopistoissa ei pystytä tarjoamaan opetusta kaikista uusimmista teknologioista. Tämä on ymmärrettävää, sillä toimintaympäristöt muuttuvat jatkuvasti, ja oma vastauksemme tähän haasteeseen on juurikin oma koulutusjärjestelmä. Kitti on samaa mieltä siitä, että yritysten tulee kantaa vastuuta henkilöstönsä kouluttamisesta. – Jos yrityksenä vaatii työntekijältä juuri jotakin tiettyä osaamista, on myös pystyttävä sitä työntekijälle itse tarjoamaan. Olemme myös huomanneet, että mikäli työhakemuksen vaatimustaso asetetaan liian korkealle, karsii se pois hyviä hakijoita. Kitti toteaa, että hänen kokemuksensa mukaan Suomessa ollaan työnhaun kanssa myös muuta maailma vaatimattomampia ja moni Solitallekin tulevista työntekijöistä tulee mieluiten matalan kynnyksen Solita Akatemian kautta, vaikka osaaminen saattaisi olla riittävää muutenkin.