Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Pirkanmaalainen keksintö pitää etanatkin loitolla puutarhasta – Hurjalta näyttävä laite on lehtokotiloille vaaraton, vakuuttaa keksijä

Tamperelaisen Heikki Ranisen pihaa kiertää sähköaita. Se pitää tunkeutujat loitolla. Tampereen Tasanteella sijaitsevan rivitalon pihassa ei laidunna karjaa tai edes koiria, vaan aita pitää paljon pienempiä eläimiä loitolla. Viisitoistasenttinen aita estää kotiloita ja etanoita pääsemästä puutarhaan herkuttelemaan. Aita asennettiin, kun Raninen sai tarpeekseen kotiloista, jotka söivät reikiä puutarhan kasveihin. Lehtokotiloiden suosikkeja olivat erityisesti kärhö ja kallionauhus, joiden lehtiin ne iskivät. – Kun yöllä satoi, niitä sai aamulla kerätä puutarhasta, Raninen sanoo. Etupihalta kotiloita saattoi löytää aina. Pihalle levitettävät torjunta-aineet tepsivät, mutta rakeita olisi pitänyt lisätä jatkuvasti. Keväällä pihaan asennettiin toisenlainen este, joka on puhtaasti pirkanmaalaista käsialaa. Se on aivan uudentyyppinen torjuntamenetelmä, kertoo idean isä Reino Myllymäki . Myllymäen Kotilovahti-yritys syntyi pitämään satoa syövät kotilot ja etanat loitolla pihoista. Kehitystyö alkoi, kun tuttu perhe muutti Lamminpäähän omakotitaloon. Sen pihalla oli iso lehtokotilo-ongelma, ja Myllymäki alkoi kehitellä ratkaisua, joka asennettiin vuonna 2015. Syntyi Kotilovahti, joka antaa lankoihin koskevalle mönkijälle sähköiskun. Sähkö antaa sätkyn Ranisten pihaa kiertää nyt joka suunnasta aitanauha, jossa on akkukäyttöinen sähköpaimen. Sitä suojaa ja tukee lautarunko. Samoja välineitä myydään kaupoissa lemmikkikäyttöön. – Tätä voi käyttää isoilla alueilla tai vaikka vain kukkapenkin ympärillä. Tämä paikka on kyllä haasteellisimmasta päästä, Myllymäki naurahtaa. Rivitalon pihan takana on rinne, ja joka puolella on istutuksia. Niinpä kotiloaita kulkee välillä piha-aidan ulko- ja sisäpuolella. Pihan reunoilta kuuluu silloin tällöin napsahduksia, kun etana osuu lankoihin. Pieni yksilö ei putoa, vaan jää lamaantuessaan kiinni aitaan. Raninen pyyhkäisee sen irti. Näytöstä varten hän on kerännyt sankoon lehtokotiloita, joita löytyy viereiseltä tontilta helposti. Ne ryömivät hitaasti aitanauhaa pitkin, kunnes osuvat johtimiin ja putoavat alas. Jos sähköpaimeneen koskee, se antaa sätkyn, joka saa vetämään käden pois. Pienelle eläimelle laite näyttää hurjalta, mutta Myllymäki vakuuttaa, että ne eivät kuole vaan ovat ainoastaan hetken pökerryksissä ja jatkavat sitten matkaa. Vieraslaji leviää Kaikki etanat eivät suinkaan ole haitallisia. Tampereella harmaita hiuksia puutarhureille aiheuttavat lehtokotilo ja espanjansiruetana, joka on uudempi tulokas. Se on haitallinen vieraslaji, joka leviää ihmisen toiminnan seurauksena. – Tännekin sellainen tuli kerran multapaakun mukana, Raninen kertoo. Toistaiseksi Tasanteella ainoa riesa on ollut suomalainen lehtokotilo. Sekin on levinnyt laajemmalle sisämaahan kasvien ja mullan mukana. – Kun muutimme taloon vuonna 1982, niitä ei ollut, mutta parikymmentä viime vuotta niitä on saanut nyppiä pihasta. Kesäkuu oli helteinen ja kuiva, ja etanoita ja kotiloita havaittiin vähän, mutta sateella ne ryömivät esiin. Laji.fi -sivuston havaintotietojen mukaan yksittäisiä espanjansiruetanoita on nähty ympäri Tamperetta. Erityisesti niitä tavataan Nekalan ja Turtolan alueilla.