Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Marko Asell muutti mielensä: Kansalaispalvelus voisi sittenkin olla hyvä systeemi

Maamme väkiluku kääntyy laskuun vuonna 2031 nykyisen syntyvyystrendin jatkuessa. Vuonna 2018 Suomeen syntyi noin 47 500 lasta, joka on keskiarvoisesti hieman yli 1,4 lasta per nainen. Vähemmän lapsia on syntynyt viimeksi nälkävuotena 1868. Syntyneistä lapsista noin puolet, eli tytöt, ovat todennäköisiä synnyttäjiä 2040 luvulla. Jos nykyinen suuntaus lapsien lukumäärässä jatkuu, niin lapsia syntyisi silloin keskimäärin yksi per nainen, ja vallitsevan historiallisen trendin mukaisesti heistä puolet on tyttöjä, puolet poikia. Samalla väestörakenne muuttuu voimakkaasti, kun vanhusväestön määrä kasvaa hurjasti ja samaan aikaan työllisten määrä laskee vuoteen 2040 mennessä yli sadalla tuhannella. Näissä Tilastokeskuksen ennusteissa on laskettu vuosittaisen nettomuuton ulkomailta olevan 15 000 henkilöä. Silti väki vähenee. Tiedostamme tämän haasteen ja samalla tiedämme, että tarvitsemme tulevaisuudessa yhä enemmän tekeviä käsiä, ja auttavia käsiä monella alalla, muun muassa vanhustenhoidon puolella. Sivistysvaliokunnassa olemme kuulleet lukuisia asiantuntijoita, joilta tulee huolestuttavaa viestiä lasten ja nuorten pahoinvoinnista ja mielenterveysongelmien lisääntymisestä. Yli 20 prosenttia nuorista on kyselytutkimuksen mukaan kärsinyt mielenterveydellisistä ongelmista. Koulun arjessa ei ole kyetty tarpeeksi hyvin vastaamaan nuorten tarpeisiin. Opetuksen ja riittävän moniammatillisen tuen lisäksi nuoret kaipaavat myös tavallisten aikuisten kohtaamista, puhetta tavallisista asioista. Tämä on hyvä asia myös vanhempien huomioida. Paineet päivisin koulussa ja mahdollisesti vielä iltaisin harrastuksista saattaa kuormittaa liikaa. Taustalla voi olla myös riittämättömyyden tunnetta tai kiusaamista. Puolustusvoimissa murehditaan sitä, että yhä useampi nuori jättää armeijan väliin. Naisia halutaan korvaamaan tilannetta. Keskusteluihin on noussut myös ajatus kaikille pakollisesta kansalaispalveluksesta. Olen aiemmin suhtautunut ajatukseen kriittisemmin, mutta se voisi olla edellä nostetut haasteet huomioon ottaen sittenkin hyvä systeemi. Kansalaispalveluksen myötä voisimme lisätä yhteisöllisyyttä muun muassa hoiva-alalla ja kouluissa. Palveluksen voisi edelleen suorittaa normaalina asepalveluksena, mutta vaihtoehdoiksi voisi tuoda esimerkiksi puolen vuoden palveluksena vanhushoidossa hoitoa tukevia töitä tehden. Palveluksen voisi suorittaa monella tavalla, mutta esimerkiksi kouluavustajan tehtävässä nuori aikuinen voisi hyvin toimia tukea tarvitsevan oppilaan, ja samalla opettajan työn tukena. Pienen koulutuksen jälkeen voisi toimia etsivässä nuorisotyössä ja kohdata lapsia koulun arjessa. Harrastustakuun ja joustavan koulupäivän myötä kouluissa löytyisi varmasti sopivia töitä palveluksen ajaksi. Tämä luonnollisesti kartuttaisi osaamista ja pisteitä tuleviin opintoihin ja työelämään. Olisiko kansalaispalveluksesta osaratkaisuksi hyvinvoinnin tukemisessa? Kirjoittaja on pirkanmaalainen kansanedustaja (sd)