Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Mitä tapahtuu Tampereen palveluille vuonna 2021? Tiukka talous tuo isoja huolia, mutta ilonaiheitakin on

Miten Tampereen palvelut muuttuvat vuonna 2021? Kysyimme apulaispormestareilta, mitkä ovat kunkin alueen ja Tampereen lautakuntien budjettiesitysten kuntalaisille tuomat suurimmat muutokset sekä huolen- ja ilonaiheet. Huolia ovat esimerkiksi perusopetuksen ryhmäkokoja uhkaava kasvu, hoitojonojen pidentyminen ja työllisyystilanne. Ilonaihe on muun muassa Sorsapuistoon valmistuva tekojäärata. Pormestari esittelee oman budjettiehdotuksensa 19. lokakuuta, ja se voi sisältää muutoksia lautakuntien esityksiin. Lautakunnissa esitettiin toiveita, että esimerkiksi joistakin säästökohteista voitaisiin luopua, kun hallitus budjettiriihessä sorvasi kunnille tuntuvan tukipaketin. Sivistyspalvelut: Ryhmäkoot huolena Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi (sd.) kertoo, että sivistyspalveluissa suurimmat huolet liittyvät perusopetuksen ryhmäkokoihin, kun rahat eivät riitä vastaamaan oppilasmäärän kasvuun. Ilman lisärahoitusta ryhmäkoko kasvaa ensi syksynä keskimäärin 1,09 oppilaalla. Kun alkuopetuksen luokkakoot säilyvät ennallaan, merkitsee se vuosiluokkien 3–6 luokkakokoon 2–3 oppilasta lisää. Elokuussa kaupunginhallitus antoi lautakunnille yhteensä 10 miljoonan euron säästövaateen. Sivistyspalveluissa säästötoimina muun muassa leikataan ensimmäisen ja toisen luokan oppilaiden opetustunteja yhden vuosiviikkotunnin verran ja muiden kuin erityisoppilaiden kesäkerhotoiminta lakkautetaan. Sivistys- ja kulttuurilautakunta toivoi jatkovalmistelussa 2,8 miljoonan euron lisärahaa ryhmäkokojen pitämiseen nykytasolla sekä lapsiin ja nuoriin kohdistuneiden lisäsäästöjen perumista. Lisärahaa toivottiin myös siihen, ettei liikuntapaikkamaksuja tarvitse nostaa. – Kaupunginhallituksen talousseminaarissa oli vahva näkemys, että sivistys- ja kulttuurilautakunnan tilanne on huolestuttava ja tähän tulee osoittaa rahoitusta. Uskon, että lautakunnan huoli on kuultu, Loukaskorpi sanoo. Loukaskorven mukaan uusia avauksia ei ole voitu tiukassa taloustilanteessa tehdä. Positiivisia asioita ovat kuitenkin muun muassa Sorsapuiston tekojääradan valmistuminen, mikä parantaa liikuntamahdollisuuksia. Myös uusi kirjastoauto aloittaa toimintansa. Lisäksi päiväkotien ja koulujen mittava peruskorjaus- ja rakennusurakka jatkuu. Ensi vuonna valmistuvat Lielahden päiväkoti sekä Pellervon pienten lasten yksikkö ja Linnainmaan sekä Näsinpuiston päiväkodit otetaan käyttöön. Samoin valmistuvat Olkahisten uusi koulu ja Pispalan koulun peruskorjaus. Lintulammen päiväkodista luovutaan. Sosiaali- ja terveyspalvelut: Hoitojonot uhkaavat kasvaa Sosiaali- ja terveyspalveluissa suurin huoli on Loukaskorven mukaan se, etteivät rahat riitä vastaamaan ikääntymisestä ja väestönkasvusta seuraavaan palvelutarpeiden kasvuun. Siitä seuraa, että hoitojonot monissa sosiaali- ja terveyspalveluissa pitenevät, hoitoon pääsy saattaa viivästyä kohtuuttomasti ja palveluiden saatavuus sekä henkilöstön työhyvinvointi heikentyä. Vaarana on, ettei kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa pystytä vastaamaan laista tuleviin velvoitteisiin. Lisäsäästöjä lautakunta kaivoi muun muassa rajaamalla kotihoidon ateriapalvelut jatkossa vain säännöllisen kotihoidon asiakkaille. Lähitorit ja palvelukeskukset tarjoavat ateriapalveluja jatkossa niille ikäihmisille, jotka eivät saa kotihoitoa. Muutos koskettaa 350–400 asiakasta. Muita säästötoimia on muun muassa Peipontuvan lakkautus Peltolammilla. Loukaskorven mukaan tekemättä jäi myös välttämättömiä lisäyksiä muun muassa päihde- ja mielenterveyspalveluihin. Lautakunta toivoi budjetin jatkovalmistelussa lisärahoitusta muun muassa perusterveydenhuoltoon, ikäihmisten palveluihin ja päihdepalveluihin. Positiivisena asiana Loukaskorpi mainitsee lastensuojelun sijaishuoltoon ensi vuonna perustettavan uuden, kaupungin oman osaston. Osasto perustetaan Kuusikon perhetukikeskukseen, ja sillä vastataan kiireellisten sijoitusten määrän kasvuun ja osastopaikkojen riittämättömyyteen. Elinvoima ja kilpailukyky: Työllisyys ykkösasia Apulaispormestari Jaakko Stenhäll (vihr.) nostaa alueensa kärkiasiaksi työllisyystilanteen, joka on hyvin vaikea epävarman taloustilanteen takia. Ensi vuoden alusta on alkamassa työllisyyden kuntakokeilu. – Siihen on todella suuret odotukset. Lautakunta toivoi sinne vielä miljoonan euron lisäresurssia Tampereen osalta. Satsaaminen sinne tuottaa säästöjä työmarkkinatuen kuntaosuudessa, jota maksetaan tänä vuonna 30 miljoonaa. Positiivista on Stenhällin mukaan se, että ammatillisen koulutuksen valtionosuuksiin on tullut kasvua ja toisen asteen opiskelijahuoltoon on saatu harkinnanvaraista tukea. – Kun tiedetään, millainen huoli on opiskelijoiden jaksamiseen ja mielenterveyteen liittyvissä asioissa, on hyvä, että sinne on saatu panostuksia, hän sanoo. Tulevana vuonna nähdään toisen asteen koulutuksessa myös jotain aivan uutta. Sammon keskuslukiossa on aloittamassa syksyllä skeittilinja, kunhan sen olosuhteet on saatu varmistettua. Kaupunkiympäristö: Ratikalla aletaan matkustaa Alueen merkittävin muutos on apulaispormestari Aleksi Jäntin (kok.) mukaan se, että ratikka alkaa liikennöidä. Kaupallinen koeliikenne alkaa 1. huhtikuuta ja varsinainen liikenne, johon liittyy myös bussilinjojen muutos, 9. elokuuta. Joukkoliikenteen lipunhintoihin on tulossa 3–4 prosentin korotus, mutta vielä ei ole päätetty, kuinka korotukset jakautuvat eri lipputuotteisiin. Seudulliseen joukkoliikenteeseen tulee lipuntarkastus, ja tavoitteena on luopua kokonaan käteismaksusta. Jäntin mukaan tavoitteena on vakiinnuttaa ensi vuoden aikana lähijunaliikenteen pilotti. Myös Tesoman seisake saadaan viimein käyttöön. Sen toteuttaminen on ollut enää valtion päästä kiinni. – Mitä pikemmin, sen parempi, mutta aikataulua en uskalla luvata, Jäntti sanoo. Seisakkeen toteuttaminen on ollut enää valtion ratkaisuista kiinni, ja nyt kun valtion ja kuntien välinen maankäytön, liikenteen ja asumisen mal-sopimus saatiin torstaina allekirjoitettua, pitäisi Tesoman seisakkeen tieltä olla kaikki hidasteet poissa. Kaikessa toiminnassa niin ensi vuonna kuin jatkossakin keskeisiä ovat hiilineutraaliustavoitteet ja kestävän kehityksen tavoitteet. Jäntin mukaan kaupunkisuunnittelussa huomioidaan myös erityisesti sosiaalinen kestävyys niin, että eri alueilla on monipuolisesti erilaisia asuntotyyppejä.