Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Kansanedustaja Jouni Ovaska vaatii, että hallitusohjelma on arvioitava uudelleen

Suomen talouden näkymät ovat heikentyneet erittäin nopeasti alkuvuoden aikana. Koronavirus on ajanut kansainvälisen talouden taantumaan, tuotannon häiriöihin ja kysynnän rajuun vähenemiseen. Suomen bruttokansantuotteen arvioidaan supistuvan voimakkaasti tänä vuonna. Työllisyys heikkenee ja lomautukset lisääntyvät päivittäin. Toukokuun alkupäivinä lomautettuja työttöminä työnhakijoina oli jo noin 167 000 henkilöä. Myös valtion velka tulee kasvamaan rajusti. Lopulliseen määrään vaikuttavat niin viruksen kesto kuin sen laajuus. Myös rajoituksilla on vaikutuksensa. Suomessa on vähitellen siirrytty yhteiskunnan asteittaiseen avaamiseen. Kaikista rajoitustoimista ei luovuta kerralla, koska tilanne on edelleen vakava. ”Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku”, totesi Paasikivi . Tämä alun perin brittiläinen lausahdus toimii edelleen ajassa – hallitusohjelma on arvioitava uudelleen. Talouspolitiikan kuva on täysin erilainen kuin Antti Rinteen hallituksen aloittaessa. Tuolloin hallitusohjelman pohjaksi asetettiin julkisen talouden tasapaino sekä 75 prosentin työllisyysaste vuoteen 2023 mennessä. Tähän suhteutettiin myös monet tulevaisuuteen luotaavat investoinnit. Toivottavasti jo loppukesän budjettiriihessä hallitus kykenee arvioimaan, millaisessa toimintaympäristössä tuolloin ollaan ja millaisia päätöksiä on tehtävä. Koronan jättämää aukkoa talouteemme pitää pystyä paikkaamaan. On mietittävä, millaisin investoinnein ja verotuksellisin ratkaisuin kysyntää voitaisiin kasvattaa. Jo nyt hallitus pohtii elvytystä. Kesäkuun alkupuoliskolla hallitus tulee antamaan neljännen lisätalousarvion, jonka tarkoituksena on edesauttaa talouden virkoamista sekä luottamuksen palauttamista. Meidän pirkanmaalaisten kansanedustajien on huolehdittava, että tuohon elvytyspakettiin saadaan omaa maakuntaamme kehittäviä hankkeita ja toimia. Suomi ei ole tilanteessa yksin. Myös EU:ssa haetaan kuumeisesti keinoja, joilla kriisistä pahiten kärsineitä jäsenvaltioita voidaan auttaa. Samalla Suomi haluaa varmistaa, ettei yhteisesti sovituista pelisäännöistä jousteta. Unionin on kyettävä nopeasti luomaan kanavia, joilla investointeja saadaan aikaan koko maanosassa. Suuria infrainvestointeja, kuten tunnin juna sekä erilaisia digitalisaatiohankkeita on edistettävä. Eurooppalaisella yhteistyöllä on myös kyettävä palauttamaan tuotantoketjuja esimerkiksi Aasiasta, jotta kriisien kohdatessa pystymme reagoimaan nopeammin. Meidän on etsittävä edelleen keinoja kilpailukyvyn parantamiseksi. Suomen kannalta globaalit markkinat ja vienti ovat avainasemassa. Ilman vientiteollisuuttamme on mahdotonta lähteä rakentamaan uutta menestystarinaa. Löydämmekö samalla uusia toimialoja, joiden varaan kasvu rakentuu? Kirjoittaja on pirkanmaalainen kansanedustaja (kesk.)