Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Tullattavien tavaroiden varastosta yhdeksi Suomen kuuluisimmista keikkapaikoista – Onko sinulla muistoja Tullikamarilta?

Punatiiliset rakennukset Tullikamarin aukion laidalla ovat tuttuja useimmille tamperelaisille. Lähes kaikki ovat menneet niiden ohi Itsenäisyydenkatua suuntaan tai toiseen, ja useat käyneet myös keikoilla tai yöelämässä niiden sisällä. Tampereen Tullikamari ja Pakkahuone ovat luodinreikäisine seinineen seisseet paikallaan yli 100 vuotta, ja sinä aikana niiden käyttötarkoitus on vaihtunut tuontitavaroiden tullaamisesta kulttuurikeskukseksi. Tullikamarin kokonaisuus käsittää nykyään yksikerroksisen Pakkahuoneen ja pienemmän Klubi-nimisen tilan, jotka pystytään tarvittaessa yhdistämään. Tullikamarin tarina alkaa ajalta, jolloin Suomi oli Venäjän autonominen suuriruhtinaskunta. Suomessa tuli vuonna 1877 voimaan asetus, jonka mukaan ulkomailta tuotavat tavarat voitiin tullata sisämaassa kaupungeissa, joissa oli tullikamari. Näin kaikkea tuontitavaraa ei tarvinnut tullata heti satamassa. Tätä tarkoitusta varten ja tavaroiden varastointiin Tampereelle rakennettiin ensimmäinen pakkahuone radan varteen vuonna 1883. Tuolloin tulli sijaitsi osoitteessa Läntinenkatu 33. Nykyisin Läntisen kadun tai Läntisen pitkäkadun nimi on Näsilinnankatu. Tulli siis sijaitsi melko kaukana pakkahuoneesta, ja asiaan alettiin pian kaivata muutosta. 1800-luvun lopussa Tampereelle alettiin suunnitella uutta tullirakennusta, johon tulisi myös varasto- ja konttoritiloja. Georg Schreckin suunnittelema kaksikerroksinen Tullikamari ja sen yhteydessä oleva nykyinen Pakkahuone valmistuivat vuonna 1901. Sisällissodan aave Sisällissodan aikaan rakennukset toimivat punaisten varastotiloina. Sodasta muistona Tullikamarin Itsenäisyydenkadun vastaisessa päädyssä näkyy edelleen luodinreikiä. Tullikamarista ja Pakkahuoneesta kerrotaan myös, että siellä kummittelee punaisten puolella taistellut, 13-vuotiaana kaatunut Valtteri -poika. Tullikamarin promoottori Tero Viikari ja ravintolassa kymmenen vuotta tarjoilijana työskennellyt Katja Ehmke kertovat, että aiemmin kummitus oli hyvinkin aktiivinen. – On ollut kaikenlaista pauketta, lasien tippumista ja kahvikuppien lentelyä kahvikoneista, Ehmke sanoo. Hän kertoo tapauksesta, kun oli työskennellyt ravintolassa yksin ja etsinyt koko aamun jääkulhoon kuuluvaa lusikkaa. Myöhemmin päivällä hän kuuli tiskin takaa äänen, joka kuulosti esineen putoamiselta kaakelilattialle. – Siellä se kadoksissa ollut lusikka oli, keskellä lattiaa. Lisäksi backstagella moni ihminen on kuullut itseään kutsuttavan nimeltä ja käynyt kyselemässä keittiöstä asti, eikö kukaan ole huudellut häntä. Kummitus ei Ehmken mielestä ole varsinaisesti pelottava, mutta ei hän myöskään mielellään jää yksin siivoamaan tai sulkemaan ravintolaa. Tero Viikari sanoo, että viime vuosina kummitus on ilmeisesti rauhoittunut, koska kummallisia tapahtumia on ollut selvästi vähemmän. Valtterin mukaan nimettiin Tullikamarin Valtteri-juhannusfestivaali, jota on juhlittu vuosina 2013–2019. Tänä vuonna se on peruttu koronavirusepidemian takia. Tullikamari ja Pakkahuone myös kärsivät talvisodan pommituksista vuonna 1940. Tulli pois, musiikki tilalle Tampereen piiritullikamari sai uudet tilat Etelä-Tampereelta 1980-luvun lopulla, ja Tullikamari jäi tyhjilleen. Samaan aikaan vastaperustettu Tampereen elävän musiikin yhdistys Temu etsi tiloja, joissa voisi järjestää musiikkikeikkoja. Elävää musiikkia oli tuohon aikaan vaikeaa päästä kuuntelemaan Tampereella: Yo-talolle ja I-Klubille vaadittiin kumpaankin opiskelijakortti. Temun toiminnanjohtaja Ilkka Mäkilä sai vihiä, että Tullikamari olisi jäämässä tyhjilleen. Hän ei kuitenkaan uskonut, että kaupunki innostuisi remontoimaan rakennusta rokkareille. Sattumalta samaan aikaan Tampereen teatteri etsi väistötiloja remontin takia, ja teatterin ja elävän musiikin tarpeet päätettiin yhdistää. Asia esitettiin kaupungille niin, että kaupunki remontoisi tilat teatteria varten, minkä jälkeen ne toimisivat elävän musiikin käytössä. Asia esitettiin kaupunginjohtajalle eräänä talviaamuna. Temussa mukana ollut Jussi Oksala muistelee tilannetta Tullikamarin historiikissa: – Meitä oli Epe Helenius , Jouko Karppanen , Juice Leskinen , Pate Mustajärvi ja Ilkka (Mäkilä) ja minä, ja varmaan edustajat Folk-yhdistyksestä ja Jazzkerho Breakista. Suonio ja Rantanen komppasivat, ja ehdotus meni kaupunginhallitukseen ja siellä läpi. Suonio tarkoittaa tuolloista apulaiskaupunginjohtaja Kaarina Suoniota ja Rantanen Tampereen kaupunginjohtajaa Jarmo Rantasta . Temu, Folk-yhdistys ja Jazzkerho Break perustivat yhdessä Rytmiravitola oy:n Tullikamarin ja Pakkahuoneen toimintaa pyörittämään. Kun Tampereen Teatteri luopui tiloista kesällä 1988, tiloja korjattiin musiikin esittämiseen sopiviksi ja nykyisenlainen toiminta käynnistyi elokuussa 1988. Samana vuonna Tullikamarilla aloitti vahtimestarivalvojana juuri ylioppilaaksi kirjoittanut Tero Viikari. – Tuolloin paikalla oli keskiolutoikeudet, joten anniskelu täytyi lopettaa muistaakseni kello 21. Pakkahuoneen vessat olivat lastauslaiturilla. Ne olivat ulkovessat, sillä bajamajoista ei ollut tuolloin vielä kuultukaan, Viikari kertoo. Tampereen elokuvajuhlien, Teatterikesän ja Tampereen musiikkijuhlien toimistot sijoittuivat Tullikamarille vuonna 1990. Toiminnasta on reilun 30 vuoden aikana vastannut monta erilaista yhtiötä, jotka ovat olleet vuokralla kaupungin omistamissa rakennuksissa. Vuodesta 2001 toimintaa on pyörittänyt Tampereen Kulttuurikamari oy, jonka promoottorina Tero Viikari toimii. Tullikamarin tapahtumissa käy vuosittain noin 200 000 ihmistä. Klubia on remontoitu ainakin vuosina 1991, 2001, 2007, 2017 ja 2019. Uusin remontti on käynnissä tällä hetkellä. Klubin kaikki pinnat laitetaan uusiksi. – Tekstiilit puuttuvat vielä. Ne saadaan todennäköisesti heinäkuun aikana. Suurten kattolamppujen poisto aiheutti tuskaa ja surua asiakkaissa, mutta ilokseni voin kertoa, että ne on korvattu uusilla samankokoisilla, mutta modernisoiduilla, Viikari kertoo. Viikari kertoo, että Tullikamari kärsi P-Hämpin rakennustöistä vuonna 2010. Tuolloin Pakkahuoneen seinä notkahti, välikatto painui mutkalle ja tiiliin tuli halkeamia. Tällä hetkellä Tampereen kaupunki selvittää, missä kunnossa historiallinen rakennus on ja mitä korjaustöitä tulevaisuudessa vaaditaan. – Tullikamari on ainutlaatuinen kohde, näin vanhoja rakennuksia on valitettavasti Tampereella vain vähän jäljellä. On suuri kunnia ja vastuu pitää huolta rakennuksesta ja se sisällöstä. Jutun historialähteinä on käytetty Tampereen kaupungin sivuilla vuonna 2008 julkaistua Tullikamarin historiikkia.