Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Moron luontotohtori: Tämä on sinipuupistiäinen

Moron luontotohtori Tomi Kumpulainen on Tampereen luonnontieteellisen museon amanuenssi. Hän vastaa jälleen lukijoiden luontoaiheisiin kysymyksiin. Tällä kertaa ihmetyttivät hyönteiset. Lukija kysyy: Moikka! Haluaisin varmistuksen, että onko tämä jättipuupistiäinen vai jokin muu? Löytyi lähimetsästämme. Aaron 6v Luontotohtori vastaa: Tämä on jättipuupistiäisen sukulaislaji sinipuupistiäinen. – Molemmat pistiäiset ovat yleisiä ja suurikokoisia havupuiden pistiäislajeja, ja niiden elintavatkin ovat samankaltaiset. Sinipuupistiäisen naaras on metallinsinisen värinen, koiras puolestaan on väriltään tällainen musta-punakuvioinen. – Pistiäisnaaras munii pitkällä munanasettimella heikentyneen tai vioittuneen havupuun sisään, jossa toukat kaivavat käytäviään. Muninnan yhteydessä käytävään siirtyy sienen itiöitä. Toukat käyttävät näitä sieniä ravintonaan. Mikä ötökkä? Lukija kysyy: Tämä hyönteinen löytyi työpöydältä keittiöstä kuolleeksi tekeytyneenä. Pitkä ja vaivalloinen matka, koska lentämällä se ei ollut tullut. Siipiä sillä ei ole. Liikkui kuitenkin ketterästi juoksemalla paperin reunaa pitkin. Pituutta sillä on kaksi senttiä päästä ”saksien” kärkeen + tuntosarvet. Väritys: puna-musta-raidallinen, raajat oranssit Satu Luontotohtori vastaa: Hyönteinen on nimeltään pihtihäntäinen, joita meiltä on tavattu kolme lajia. Tämä näyttäisi isopihtihäntäisen naarasyksilöltä, koiraalla takapään pihtimäiset lisäkkeet ovat tukevammat. Pihdit ovat otuksen monitoimityökalu! Niitä voi käyttää saalistukseen, puolustautumiseen ja siipien taitteluun. Pihtihäntäisillä on siis ohuet takasiivet, joilla se voi lentää. Ne ovat taitettuina ja suojassa kitiinipintaisten etusiipien alla. Isopihtihäntäinen kuuluu Suomen luontoon. Siellä se syö muita hyönteisiä kuten kirvoja. Joskus (ilmeisesti ravinnon loputtua) se voi syödä pihakukkiakin. Yleensä sen läsnäoloa ei juuri huomaa, paitsi syksyllä, jolloin pihtihäntäiset liikkuvat paljon ja eksyvät sisätiloihin. Siellä ne eivät pitkään viihdy, koska eivät pärjää kuivassa ilmassa. Kuka vei marjat? Lukija kysyy: Voisinko saada ehdotusta arvoituksen ratkaisuksi? Mikä lintulaji ja kuinka iso parvi pystyy tyhjentämään 3 vanhaa tiivistä marjapensasta (punaherukka) niin tarkasti marjoista, että marjat hävisivät terttuineen? Normaali sato 40–45 litraa puhdasta marjaa. Todella tarkkaa työtä olivat tehneet! ”Pettynyt pakastaja” Luontotohtori vastaa: Todella vaikea kysymys, sillä marjat kuuluvat niin monen eläimen ruokavalioon. Se, että marjat häviävät terttuineen tuo mieleen mahdollisuuden ihmisestä marjojen poimijana. Jos mietimme pelkästään syötyjen marjojen määrää, voi esimerkiksi räkättirastas syödä päivässä ainakin 300 marjaa. Syksyllä muuttoparviin voin kuulua satoja rastaita. Tällaisella parvella ei kauan mene marjapensaiden tyhjentämisessä. Muita marjoja syöviä eläimiä ovat muun muassa orava, karhu, metsäkanalinnut, kettu ja supikoira. Mikään näistä ei liene tässä tapauksessa se todennäköisin marjavaras. Moron Luontotohtorin vastaanotolle pääsee lähettämällä sähköpostia ja mahdollisen kuvan: moro@aamulehti.fi.