Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Särkänniemessä oli lauantaina niin paljon väkeä, että päivä meni jonottaessa – Jos kävijämäärää aiotaan vielä kasvattaa, tarvitaan muutoksia

Pitkät jonot kiemurtelivat lauantaina ympäri Särkänniemen huvipuistoa. Jonottaa sai kaikkialle laitteista ruokakojuihin ja narunvetoon saakka. Pysäköintialue oli täyttynyt jo paljon ennen puiston avautumista. En muista Särkänniemen huvipuiston olleen koskaan yhtä täynnä väkeä. On sitä ennenkin jonotettu laitteille, mutta nyt ihmisiä oli valtavasti. Ruuhkaa saattoi osittain selittää puistossa aamupäivällä järjestetty yksityistilaisuus sekä lauantaille osunut mitä parhain huvittelusää. Jonotilanne puhutti kävijöiden keskuudessa paljon ja kävin päivän aikana aiheesta monta spontaania keskustelua täysin tuntemattomien ihmisten kanssa. Suositumpiin vempaimiin oli tunnin jonot ja jopa pienimmille lapsille suunnattuihin laitteisiin piti jonottaa hyvä tovi. Viime vuonna Särkänniemessä kävi kesäkaudella 599 000 asiakasta ja koko vuoden aikana 655 000. Särkänniemi on pyrkinyt lisäämään alueen viihtyisyyttä ja asiakkaat ovat kiittäneet. Vuosi sitten Särkänniemi myös valittiin Suomen parhaaksi vapaa-ajankeskukseksi Taloustutkimuksen tutkimuksessa. Lauantain huvipuistopäivän aikana hiipi väistämättä mieleen, että kasvun rajat ovat tulleet vastaan. Vaikka ei ollut kiire mihinkään, ruuhka häiritsi kokemusta pahasti. Päivän aikana pisti silmään erityisesti yksi asia. Työntekijöitä näytti olevan aivan liian vähän. Huvittelijoiden lastaaminen härveleihin oli paikoin toivottoman hidasta. Enkä puhu nyt hurjimmista uutuuslaitteista, vaan esimerkiksi klassikkolaite Viikinkilaivassa vanhan ryhmän purkaminen ja uusien asiakkaiden saaminen kyytiin kesti noin 15 minuuttia per kierros. Hidasta oli myös vaikkapa Troikassa ja Keinukarusellissa. Moni vempain pyöri yksittäisen nuoren vastuulla. He kyllä näyttivät tekevän parhaansa ja jaksoivat kohdata asiakkaat hymyillen. Aikamoinen työmäärä heillä kuitenkin oli. Yhden työntekijän piti tarkastaa rannekkeet, varmistaa, että turvalaitteet on kiinnitetty kunnolla ja pyörittää laitetta. Jos työntekijöitä olisi ollut pahimpaan ruuhka-aikaan laitteilla kaksi kaksi, homma olisi pyörinyt paljon tehokkaammin. Hyviäkin esimerkkejä nimittäin on. Tukkijoessa, jonne on aina pitkät jonot, oli töissä useampia nuoria ja jono eteni olosuhteisiin nähden kohtuullisesti. Sama toimintatapa pitäisi nyt laajentaa muuallekin. Osaan kyllä arvata yhden syyn siihen, miksei huvilaitteilla ole ruuhka-aikaankaan enempää työntekijöitä. Vaikka julkisuudessa keskustellaan silloin tällöin huvipuistojen rannekkeiden korkeista hinnoista, Tampereen kaupungin omistama Särkänniemi ei ole mikään rahantekokone. Viime vuonna Särkänniemen liikevaihto oli 19,5 miljoonaa ja tilikauden voitto oli vajaat 200 000 euroa. Jos budjetti ei kestä lisätyöntekijöiden palkkaamista, tulee mieleen päiväkävijöiden rajoittaminen. Esimerkiksi lauantaina Särkänniemessä tiedettiin varmasti melko hyvin, kuinka paljon yksityistilaisuuteen on tulossa huvittelijoita. Olisiko siis ollut jo syytä rajoittaa muille asiakkaille myytävien rannekkeiden määrää? Särkänniemen alueelle on parhaillaan suunnitteilla isoja asioita, kun asemakaavoja ollaan muuttamassa. Suunnitelmissa on puhuttu niin kylpylähotellista, monitoimiareenasta kuin köysiradastakin. Isojen uudistusten toteutumiseen voi mennä vuosia. Jo ennen sitä on hyvä miettiä esimerkiksi tavallisen huvittelupäivän logistikkaa ja sujuvuutta. Särkänniemi on Tampereen seudun ylivoimaisesti tärkein matkailuvaltti ja kesäturistit jättävät jälkeensä euroja muuallekin kaupunkiin. Muutoksia ja kasvua suunniteltaessa onkin tärkeintä on varmistaa, että elämys pysyy elämyksenä myös kiireisimpinä kesäpäivinä. Kirjoittaja on toimituspäällikkö.