Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Alle kouluikäisten suolistosairaudet lisääntyvät erityisesti Tampereen seudulla – ”Tähän ovat muutkin lääkärit kiinnittäneet huomiota”

Alle kouluikäisten lasten tulehdukselliset suolistosairaudet eli IBD-sairaudet ovat lisääntymässä erityisesti Tampereen seudulla, Helsingin yliopiston lastentautiopin professori Kaija-Leena Kolho sanoo. Kolhon arvio perustuu lääkärin työssä saatuun tuntumaan, ei absoluuttisiin lukuihin, sillä tutkittua tietoa alle kouluikäisten sairastumisten määrästä ei vielä ole. – Tuntuma kokemuksen mukaan on, että tulehdukselliset IBD-suolistosairaudet olisivat Tampereen seudulla lisääntymässä alle kouluikäisten joukossa. Tähän ovat jotkut muutkin lääkärit kiinnittäneet huomiota, Kolho sanoo. Lastensairauksiin ja erityisesti suolistosairauksiin erikoistunut Kolho työskentelee professorin tehtäviensä ohessa myös HUS:n lasten ja nuorten sairauksien ylilääkärinä. Kolhon mukaan hän kiinnitti pienten lasten IBD-tapausten lisääntymiseen huomiota Tampereella työskennellessään 2018 Taysissa lasten suolistosairauksia hoitavana lääkärinä. Hän oli tuolloin Tampereen yliopiston lastentautiopin professori. – Tuntuma oli, että ihan pieniä potilaita eli 2-5-vuotiaita olisi Tampereen seudulla suhteellisesti enemmän kuin Helsingin seudulla, Kolho sanoo. Kolhon mukaan ihan pienten vauvojen joukossa ilmiötä ei onneksi vielä ole näkyvissä. IBD:n lisääntyminen alle kouluikäisten lasten joukossa on Kolhon mielestä huolestuttava ilmiö, sillä vielä ei tiedetä, miksi IBD-sairauksien räjähdysmäinen kasvu johtuu. – Siksi me lääkärit ja tutkijat emme pysty antamaan vanhemmille selkeitä ohjeita siitä, miten lapsi olisi turvassa näiltä parantumattomilta suolistosairauksilta. Se on meille iso pettymys. Tutkitaan paljon Suomen lisäksi ilmiö on yleinen myös monessa muussa maassa. Syytä siihen, miksi juuri tulehdukselliset suolistosairaudet lisääntyvät nopeasti, ei tiedetä. – Yksi ajatus on, että laukaisevana tekijänä taustalla on mahdollisesti jokin tunnistamaton viruksen tai bakteerin, tai niiden yhdistelmän, aiheuttama tulehdustauti, Kolho sanoo. Kolho on seurannut IBD-sairauksien kehittymistä läheltä sekä lääkärinä että tutkijana pian 20 vuotta. Kolhon mukaan IBD-sairauksia tutkitaan paljon sekä Suomessa että muualla maailmassa. Taustalla saattaa olla useita tekijöitä: esimerkiksi ravintoon, elinympäristöön, antibiootteihin ja suoliston mikrobistoon liittyviä. Esimerkiksi Suomessa tutkitaan aktiivisesti sitä, mikä yhteys antibioottien käytöllä ja antibioottien aiheuttamilla muutoksilla suoliston mikrobiomissa voisi olla IBD-sairauksien lisääntymiseen. – Tiedetään, että antibiootit muokkaavat suoliston mikrobeja. Sitä ei kuitenkaan tiedetä, onko IBD-tauteihin sairastuneilla havaitut poikkeavuudet syy vai seuraus. Haluamme tietää, heijastaako mikrobiomin muutos sitä, että tauti on syntynyt, vai onko muutos taudin aiheuttama, Kolho sanoo. Maailmalla on jo käynnissä monia tutkimuksia siitä, miten ruokavaliota voitaisiin hyödyntää IBD:n hoidossa. Myös Suomessa on vireillä vastaavia tutkimushankkeita. Toistaiseksi ei ole juurikaan tieteellistä näyttöä siitä, minkälaisella ravinnolla tulehduksellista suolistosairautta voidaan hoitaa. Se tiedetään varmasti, että ruokavaliolla ei IBD-sairaus parane. Myös sitä selvitetään, mikä merkitys IBD:n puhkeamiseen on sillä, onko lapsi syntynyt luonnollisella tavalla alatiesynnytyksellä tai keisarinleikkauksella. Myös rintaruokinnan keston yhteyksiä IBD-suolistosairauksiin selvitetään. – Näyttäisi kuitenkin olevan niin, että näillä tekijöille ei ole merkittävää vaikutusta tulehduksellisen suolistosairauden syntyyn, Kolho sanoo.