Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Mökkikulttuuri on muutoksen kourissa: tulevaisuudessa kysyntää on eniten erämaamökeillä, jotka ovat kaukana naapureista

Suomalainen kesämökkeily on vuosien kuluessa muuttunut muun yhteiskunnan mukana. Nyt kevään ja parhaan mökkikauden pakatessa päälle, se on ajankohtainen keskustelun aihe, joten tässä vähän alustusta. Ennen oli herrasväen pitsihuvilat meren tai ison järven rannalla, sitten koko kansan pienet lautamökit ilman mukavuuksia. Ne olivat kuitenkin vähintään lammen rannalla ja saunalla varustettuja, koko perheen lomapaikkoja. Elintason noustessa mökit muuttuivat sähköllä ja vesipumpulla varustetuiksi hirsimökeiksi, joita käyttävät nykyisin lähinnä eläkeläiset ja perikunnat. Tämän päivän mökit voivat olla myös kuivalla maalla hiihtokeskuksen, kylpylän tai golfkentän läheisyyteen rakennettuja vapaa-ajan omakotitaloja. Ne voivat olla omia, vuokrattuja tai työnantajan omistuksessa. Kesämökkikulttuurin muuttumisen ymmärtää tarkastelemalla keskiluokkaisen työikäisväestön ajankäytön ja harrastusten muuttumista. Enää ei haluta vapaa-ajalla tehdä ruumiillista työtä, vaan mökille tullaan pelaamaan golfia, kylpylään tai ratsastamaan. Talvella ajetaan mökille aurattua tietä pitkin ja sieltä edelleen valaistun ladun tai rinteen viereen. Tällaista halutaan, vaikka samalla joudutaan naapurin valvovan silmän alle ja samalla luopumaan omasta rantasaunasta. Omarantatontteja on mökkikylissä yleensä vähän, ja jos on, ne maksavat maltaita. Tosin alueilla on yleensä yhteiset uima-, vene- ja laituripaikat. Rantarakentamisen ja kaavoittamisen kannalta varsin tehokasta, mutta ei mielestäni sovi suomalaiseen kesämökkiperinteeseen. Kohta vähemmistöön jäävä vanhempi mökkikansa sen sijaan tyytyy edelleen työsiirtolaansa, jossa on vaatimaton mökki ja rantasauna. Nämäkin mökkiläiset ovat onnellisia, vaikka ahertavat aamusta iltaan. Rakentaminen, halonhakkuu ja ryytimaan hoito on heille oleellinen ja tärkeä osa mökillä viihtymistä. Uusien loma-asuntojen seinämateriaalina on pääsääntöisesti hirsi. Sellaisenaan, lisälämpöeristettynä, liimattuna lamelina, tai lämpöhirtenä, jossa on kahden paneelin välissä eristys. Eristetyt hirsiseinät ovat enemmistönä, koska lämpöeristysvaatimukset ovat nykyisin korkeat. Tosin ne eivät sellaisinaan koske loma-asuntoja, jotka näin piilo-omakotitaloina saavat kuluttaa energiaa mielin määrin. Koko talven lämpiminä pidettäviä loma-asuntoja on maassamme satojatuhansia, ja näiden keskimääräinen käyttöaste on varsin pieni. Niiden energiakulutukseksi tuleekin luku, jonka luulisi kiinnostavan myös energiasäästöistä vastaavia viranomaisia. Yleensä uusmökkien pihat ovat helppohoitoisia luonnonpihoja, mutta yhtä jää kaipaamaan: lipputankoja. Niitä näkee harvalla tontilla, vaikka ne sentään kuuluvat lippuineen tai viireineen olennaisesti suomalaiseen mökkimaisemaan. Suuret yltäkylläisyyden täyttämät mökit antavat olettaa, että seuraava suosittu loma-asumismuoto on metsän keskellä, ilman mukavuuksia ja naapureita oleva erämökki, vastapainoksi ahtaalle kaupunkiasumiselle. Kirjoittaja on r akennusmestari.