Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Linnan juhlat Näköislehti Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Moro Mielipiteet Tähtijutut

Pirkanmaalla otettiin käyttöön uusi uniapneapotilaan hoitoketju – lähetemäärät ovat kasvaneet 50 prosenttia tänä vuonna

Pirkanmaalla on otettu käyttöön uusi uniapneapotilaan hoitoketju. Hoitoketju selkiyttää ammattilaisten työnjakoa ja takaa sen, että toimintatavat ovat yhtenäiset eri puolilla maakuntaa. – Lopputuloksena potilaan hoito on tasalaatuista ja hyvää joka paikassa, riippumatta siitä, missä häntä hoidetaan, hoitoketjutyöryhmän puheenjohtaja Taysin unipoliklinikan apulaisylilääkäri Hannele Hasala kertoo. Hoitoketjun avulla on luotu yhtenäiset käytännöt ja vastuunjako perusterveydenhuollon, työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon puolelle. Tavoitteena on tehostaa sairauden varhaista tunnistamista ja sujuvoittaa hoitoon pääsyä diagnoosin jälkeen. Yleistyy vauhdilla Uniapnea on kovasti yleistynyt, ja sen riskit ovat olleet esillä viime aikoina. Suomessa arvioidaan olevan jopa puoli miljoonaa uniapneaa sairastavaa ihmistä. Vaikka sairaus on tyypillisintä keski-ikäiselle suomalaiselle miehelle, sitä sairastavat paljon myös naiset ja ja kaikenikäiset suomalaiset. Lähetteet uniapneatutkimuksiin alkoivat lisääntyä rajusti eri puolilla Suomea etenkin sen jälkeen, kun Yö-yhtyeen johtajan ja laulajan Olli Lindholmin kuoleman yhteydessä helmikuussa hänen uutisoitiin sairastaneen uniapneaa. Näin on käynyt myös Pirkanmaalla. – Tämän vuoden puolella lähetemäärät ovat kasvaneet 50 prosenttia viime vuoteen nähden. Useimmat tulevat meille jo tehdyn uniapnea-diagnoosin kanssa, Hasala kertoo. Huimia kasvulukuja on kuitenkin kirjattu jo viitisen vuotta. Hasalan mukaan taustalla on sekä terveydenhuollon ammattilaisten että myös väestön parempi tietoisuus koko sairaudesta. Uniapnean oireita ovat kuorsaus, toistuvat hengityskatkokset sekä päiväaikainen väsymys. – Uniapneaan liittyy myös muita sairauksia, kuten sepelvaltimotauti. Silloin tutkimuksia tehdään ja pyritään sulkemaan pois uniapnea, vaikka ei olisi kovia oireitakaan. Hoitamaton uniapnea kolminkertaistaa riskin kohonneeseen verenpaineeseen. Sydäninfarktin riski nukkuessa viisinkertaistuu. Uniapnea rasittaa sydäntä, sillä hengityskatkojen aikana veren happipitoisuus laskee. Mitä vähemmän happea, sitä enemmän sydän kuormittuu. Ylipaino riskitekijä Tärkein uniapnealle herkistävä tekijä on ylipaino, yli puolet uniapneasta kärsivistä on ylipainoisia. Alkoholi ja rauhoittavat lääkkeet pahentavat oireita. – Ylipaino on yleistynyt. Samaan aikaan elämäntahti on yhä hektisempää, työ ja arki vaativat paljon. Kun ihmiset eivät ehdi nukkua tarpeeksi, uniapnean aiheuttamat oireet tulevat nopeammin esiin, Hasala pohtii. Laihduttaminen helpottaa oireita monella, joten se on hyvä ensiapu. Vaikeasta uniapneasta kärsivillä ensisijainen hoito on ylipainehengityshoito eli CPAP-laitehoito. Kasvoille nukkumisen ajaksi laitettava maski pitää uniapneaa sairastavan ilmatiet avoimena. – Maskeja on erilaisia, myös kevyitä sierainmaskeja. Pienelle osalle ihmisistä uniapneakisko voi olla hyvä hoitovaihtoehto. Hasalan mukaan vähintään 80 prosenttia potilaista oppii käyttämään kasvomaskia ja sopeutuu hoitoon. Hengityskatkot, äänekäs kuorsaus ja päiväväsymys ovat kolme selkeää uniapnean oiretta. Lisäksi uniapneasta saattavat vihjata lisääntynyt yöllinen virtsaamisen tarve, yöhikoilu, aamupäänsärky, muistin ja keskittymiskyvyn häiriöt, ärtyneisyys, mielialahäiröt ja impotenssi. Tutkimuksiin hakeudutaan perusterveydenhuollon tai työterveyden kautta. Suurin osa uniapneaepäilyistä tutkitaan nykyään yöpolygrafiatutkimuksella. Kotona omassa sängyssä tehtävä mittaus kertoo selkeästi, jos kyseessä on uniapnea. Se paljastaa myös, kuinka vaikeasta uniapneasta on kysymys.