Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Varapresidenttiehdokkaiden väittely on kolmesta syystä poikkeuksellisen tärkeä, vaikka vaikutus vaaleihin on olematon – Patavanhoillinen Pence ja liberaali Harris kohtaavat

Yhdysvaltain presidentinvaalien ensi yön pronssiottelu eli varapresidenttiehdokkaiden väittely on nyt paljon keskivertovaaleja tärkeämpi. Vaaliväittelyt ovat presidentinvaalisyksyjen ehdottomia kohokohtia ja saavuttavat Yhdysvaltain suurimpia urheiluotteluita lähenteleviä katsojamääriä. Tutkimusyhtiö Nielsen arvioi, että presidenttiehdokkaiden Donald Trumpin ja Joe Bidenin väittelyä katsoi viime viikolla noin 73 miljoonaa ihmistä. Varapresidenttiehdokkaiden väittelyn katsojamäärä on aiempina vaalivuosina ollut toisinaan puolet pienempi kuin presidenttiehdokkaiden vastaava, mutta joillakin kerroilla vain 20 prosenttia vähäisempi. Tällä kertaa se vetää vertoja varsinaiselle presidenttiväittelylle ainakin kolmesta syystä. Ikäennätys rikotaan Varapresidenttiväittely on poikkeuksellisen tärkeä ensinnäkin Trumpin ja Bidenin korkeiden ikien vuoksi. Ikäennätys ylitettiin jo vuonna 2016, kun silloin 70-vuotias Trump nousi presidentiksi. Historian toiseksi vanhimpana aloittanut presidentti Ronald Reagan oli kautensa käynnistyessä 69-vuotias. Trump olisi uuden kauden alkaessa tammikuussa jo 74-vuotias, Biden peräti 78-vuotias. Kun huomioidaan lisäksi Yhdysvaltain vaikea koronaepidemia, voidaan sanoa, että riski seuraavan presidentin kuolemalle kesken kauden on todellinen. Se merkitsisi presidenttiyttä demokraattien varapresidenttiehdokas Kamala Harrisille tai Trumpin kakkosmiehelle Mike Pencelle . Yli sata keskeytystä Joko Trumpin ja Bidenin väittelyä on päivitelty tarpeeksi? Päivitellään silti vähän lisää. Huutokilpailun, päälle puhumisen ja muutamien solvausten täyttämä presidenttiehdokkaiden ensimmäinen väittely oli häpeäksi vaaliväittelyiden perinteelle, poliittiselle keskustelukulttuurille ja koko Yhdysvaltain demokratian tilalle. Trump keskeytti Bidenin ja juontajan yli sata kertaa, Biden runsaat 20 kertaa. Biden väisteli muutamia keskeisiä kysymyksiä muun muassa korkeimmasta oikeudesta, Trump ei kyennyt asiakeskusteluun käytännössä lainkaan ja jätti kokonaan vastaamatta esimerkiksi Bidenin haastoon terveydenhuollosta ja ryhtyi sen sijaan haukkumaan Bidenin yliopistotodistusta. Kenties pienten lasten vanhemmat saivat väittelystä perspektiiviä, jonka avulla jaksaa kärsivällisemmin kuunnella pikkulasten riitelyä, joka on todennäköisesti Trump—Biden-väittelyä paljon hedelmällisempää. Apua äänestäjille Varapresidenttiehdokkaiden väittelyn tekee äänestäjien kannalta tärkeäksi juuri edeltävän presidenttiväittelyn surkeus. Mielipidetiedusteluiden perusteella noin kymmenen prosenttia äänestäjistä ei ole vielä päättänyt, ketä aikoo äänestää. Trumpin ja Bidenin väittelystä nämä äänestäjät eivät saaneet nimeksikään lisätietoa ehdokkaiden näkemyksistä ja poliittisista kannoista. Hyödylliseksi ja informatiiviseksi väittelyn koki esimerkiksi CBS:n gallupin mukaan vain 17 prosenttia äänestäjistä ja ärsyttäväksi miltei 70 prosenttia. Varapresidenttien väittelyä ennakoidaan asiapohjaiseksi ja hillityksi, vaikka patavanhoillinen, konservatiivikristitty Pence ja edistysmielinen liberaali Harris ovat ideologisesti täysin erilaisia. Äänestäjät saanevat heidän väittelystään enemmän selvyyttä ehdokkaiden näkemyksistä. Varapresidenttiväittelyt keskittyvät nekin etupäässä varsinaisten presidenttiehdokkaiden kuvioihin. Olematon vaikutus vaaleihin, suuri itseisarvo Vaalitulokseen presidenttiehdokkaiden tv-väittelyillä on historian ja tutkimusten valossa varsin pieni vaikutus. Viisien edeltävien vaalien lukujen perusteella vain runsaat kymmenen prosenttia äänestyspäätöksensä kanssa aprikoivista on ratkaissut kantansa väittelyiden perusteella. Varapresidenttiehdokkaiden kohdalla merkitys vaalitulokseen on vielä paljon sitäkin pienempi, mutta Harrisin ja Pencen väittelyllä on suuri itseisarvo Yhdysvaltain demokratian mittarina. Biden—Trump-väittelyn jälkeen yhdysvaltalaismediat konservatiivisesta liberaaliin julistivat väittelyn selkeimmäksi häviäjäksi Yhdysvaltain demokratian. ”Demokartian mallimaan” (kenties tämä luonnehdinta painuu kuluvan vuoden jälkeen unholaan) poliittisen järjestelmän uskottavuuden ja demokratian legitimiteetin vuoksi varapresidenttiehdokkailta sopii toivoa asiapohjaista, älyllistä, toisiaan kunnioittavaa ja kansalaisille ehdokkaiden eroja avaavaa keskustelua. Eikä kansalaisten pettymyksessä ole kyse pelkästään Trumpin ja Bidenin väittelyn aiheuttamasta turhautuneisuudesta. Jo ennen ensimmäistä väittelyä tehdyssä Siena Collegen mielipidetiedustelussa kansalaisten näkemykset Yhdysvaltain demokratian tilasta olivat pessimistiä. Kolme viidestä vastaajasta arvioi, että presidentinvaalit ratkaisevat, säilyykö maa ”menestyvänä demokratiana”. Kaksi viidestä näki, että poliittinen järjestelmä ei tällä hetkellä toimi, koska yhteiskunta on liian jakautunut. Koronaepidemia pääpuheenaiheena Varapresidenttien väittelyn ennakoidaan keskittyvän presidentti Trumpin tapaan hoitaa koronaepidemiaa. Trumpin koronatartunnan ja hänen siitä huolimatta jatkuneen vähättelynsä yli 211 000 amerikkalaista tappanutta tautia kohtaan ennakoidaan siirtävän painopisteen entistä tiiviimmin koronaan. Roolit ovat ennalta selkeät. Pence yrittää puolustaa hallinnon koronatoimia tai niiden puutetta. Harris taas etsii koronatoimista epäkohtia kuin yleinen syyttäjä. Sellainen hän nimittäin taustaltaan on. Kamala Harris 55-vuotias Kamala Harris on ollut Kalifornian senaattori vuodesta 2017 lähtien. Sitä ennen hän toimi osavaltion yleisenä syyttäjänä. Syyttäjätaustaisena hän on profiloinut senaatissa tiukkana tenttaajana, jolla on sana hallussa. Harris on osa demokraattien liberaaleinta siipeä. Hän kannattaa muun muassa homoliittoja, sanoo vastustavansa kuolemantuomiota ja on edistänyt esimerkiksi naisten ja vähävaraisten asemaa. Terveydenhuollossa hän korostaa julkisen sektorin roolia. Tutkijavanhempien, jamaikalaisen isän ja intialaisen äidin, värillinen tytär Harris on ollut viime kuukausina äänekäs etnisten vähemmistöjen puolustaja. Mike Pence Mike Pence, 61, oli Indianan kuvernööri vuosina 2013–17 ennen kuin hänestä tuli Trumpin varapresidentti. Hän on Harrisin tavoin taustaltaan juristi, mutta monilta osin hänen täydellinen vastakohtansa. Pence on tiukka, vanhoillinen oikeistokonservatiivi Yhdysvaltain keskilännestä, joka sanoo olevansa ”ensin kristitty, sitten konservatiivi ja kolmanneksi republikaani”. Pence on vastustanut äänekkäästi muun muassa aborttia, homoavioliittojen laillistamista ja on hyvin kriittinen kouluissa järjestettävää seksivalistusta kohtaan. Terveydenhuollon Pence järjestäisi Yhdysvalloissa perinteisellä tavalla yksityisen sektorin kautta. Hän on kritisoinut voimakkaasti terveydenhuollon uudistanutta Obamacarea. Pence on ideologisesti lähellä republikaanien konservatiivisinta osastoa, teekutsuliikettä ja kannattaa laajaa oikeutta aseenkantoon.