Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Korona iski heti varustamoihin: Telakat ovat päässeet vähemmällä – sopeutumisaikaa muutama vuosi

Royal Caribbean kertoi viime viikon lopulla varmistaneensa varustamolle lähes 3,2 miljardin euron rahoituksen. Pari päivää aiemmin maailman suurin varustamo Carnival oli kertonut saaneensa kasaan 5,5 miljardin euron rahoituspaketin. Kaksi maailman suurinta varustamoa maksaa kalliisti saadakseen kassavaransa riittämään ainakin 12 kuukaudeksi, jotta ne pysyvät pystyssä, kun varustamojen liiketoiminta eli risteilyt ovat lähes täysin seis kaikkialla maailmassa. Koronavirus iskee nyt kovaa Meyer Turun telakan kahteen tärkeimpään asiakkaaseen. Telakan tilauskirjat ovat täynnä, ja noin kuuden miljardin euron arvoinen tilauskanta tarjoaa työtä vuoteen 2025. Tai tarjoaa, jos varustamot pitävät kiinni alustilauksistaan. Royal Caribbean kertoi jo muutama viikko sitten hakevansa miljardisäästöjä, joihin kuuluu myös investointien karsiminen. Samaa tilausasiaa pohtii koko Suomen meriteollisuus, joka pyöritti viime vuonna yli yhdeksän miljardin euron liikevaihdon ja jonka ydin Suomessa ovat Turun, Rauman ja Helsingin telakat alihankintaketjuineen. Meyer Turun telakka ei halua kommentoida asiaa. Turun yliopiston Brahea-keskuksen meri- ja merenkulun tutkimuksen erikoistutkija Tapio Karvonen ei sen sijaan usko, että varustamot luopuvat jo sovituista alustilauksista. –  Ne joutuvat kyllä järjestämään rahoitustaan uusiksi, kun kassavarat uhkaavat loppua koronaviruksen aiheuttaman kriisin vuoksi. Tämä aiheuttaa varustamoille merkittäviäkin vaikeuksia, mutta en usko, että kriisi niitä kaataa. Suurimman uhan alla ovat kuitenkin pienet varustamot, joilla ei yleensä ole vastaavia mahdollisuuksia rahoituksen järjestelyyn, Karvonen sanoo. –  Korona on iskenyt varustamoiden liiketoimintaan todella rajusti ja heti. Telakkateollisuuteen Suomessa ja muualla se iskee siinä vaiheessa, kun pitäisi saada uusia tilauksia nykyisten tilausten päälle, Karvonen uskoo. Jos tämä visio toteutuu, se antaisi Suomen ja muun Euroopan risteilijärakentamiseen kolmen, jopa viiden vuoden hengähdystauon – tai tarkemmin mahdollisuuden sopeuttaa toimintaa uuteen koronan jälkeiseen risteilymarkkinaan. Sillä uusi markkina on tulossa. –  Alkuun ajattelin, ettei korona ole risteilybisneksessä niin suuri ongelma, koska se vaikuttaa koko yhteiskuntaan ja toki siinä ohessa matkailualaan. Mutta kun koronasta jossain vaiheessa päästään eroon, ala kuin ala lähtee uuteen kasvuun, Karvonen sanoo. Mutta ongelma tästä tulee. – Koronasta kärsiviä risteilylaivoja ei päästettykään satamiin, eikä usea maa ottanut laivoja vastaan, vaikka laivoilla oli paljon sairaita ihmisiä ja useita on myös kuollut. Tilanne on muuttunut. Merkittävä osa erityisesti amerikkalaisista, mutta myös eurooppalaisista risteilymatkustajista on yli 60-vuotiaita ja myös yli 70-vuotiaita. Risteilyjä on myyty turvallisena ja helppona tapana tutustua ja nähdä maailmaa. Mitä se on tällä hetkellä? Laiva voikin olla kuin vankila, jossa on riski kuolla tai vähintään sairastua vakavasti. Nyt varustamojen välitön ongelma on se, kuinka houkutella vanhat ihmiset takaisin risteilemään, kun koronaviruksen ja yleensäkin erilaisten virusten leviäminen on pysyvästi liitetty risteilyaluksiin. Kyse on maailmanlaajuisesti valtavasta, kerrannaisvaikutuksineen lähes 140 miljardin euron bisneksestä vuodessa. Risteilyalan ”keskusjärjestön” CLIA:n arvion mukaan viime vuonna noin 30 miljoonaa matkustajaa valitsi risteilylaivan. Tämän vuoden ennuste oli 32 miljoona. Nyt ennusteet on heitetty romukoppaan, ja koko ala taistelee eloonjäämisestä. – Riski koronan aiheuttamasta pitkäaikaisesta vaikutuksesta risteilymatkustamiseen ja kaukomatkustamiseen yleensä on aika todennäköinen. Ydinkysymys voi aika monelle olla koronan jälkeen se, halutaanko yleensäkään lähteä pitkälle vai keskitytäänkö lähimatkailuun. Kukaan ei vielä tiedä, Karvonen sanoo. Meyer sinnittelee Koronariski uhkaa nyt tosissaan maailman risteilijärakentamista. Vielä alkuvuonna noin 60 miljardin euron markkinoilla laivatilaukset jatkuivat aina vuoteen 2027 asti. Tällä hetkellä kukaan ei tiedä, kuinka hyvin 115 risteilijän tilauskanta tulee pitämään, kun tilauksia tehneet risteilyvarustamot toinen toisensa jälkeen kertovat uusista vaikeuksista. Tapio Karvonen arvioi asiaa samalla tavoin kuten kaikki muutkin talouden asiantuntijat. –  Mitä nopeammin yhteiskunnat saadaan normalisoitua koronaviruksen talousvaikutuksista, sitä vähemmän syntyy ongelmia. Risteilijärakentaminen keskittyy Eurooppaan, jossa telakkayhtiöiden markkinajohtaja on Italian Fincantieri. Sen osuus noin 60 miljardin euron tilauskannasta on lähes 25 miljardia euroa. Alan kakkonen, saksalainen Meyerin perheyhtiö panee vastaan kahdella telakallaan Turussa ja Saksan Papenburgissa. Meyerin osuus tilauksista on runsas 13 miljardia euroa ja kolmantena olevan ranskalaisen Chantiers de l ’ Atlantiquen vajaat 12 miljardia euroa. Eri maiden koronatilanne vaikuttaa rajusti myös telakoiden tilanteeseen. Fincantieri on joutunut jo sulkemaan telakoitaan, mikä tarkoittaa automaattisesti myös laivanrakentamisen aikataulun pettämistä. Ranskassa Chantiers on myös osin joutunut keskeyttämään töitä viruksen vuoksi. –  Saksassa ja Suomessa Meyer on sen sijaan koko ajan jatkanut erilaisista vaikeuksista huolimatta laivojen rakentamista, Karvonen sanoo. Hän arvioikin Fincantierin kärsivän nyt erityisesti Italian onnettomasta koronatilanteesta. – Vaikka yhtiö on valtion omistama, en usko, että Italian valtiolla on mahdollisuuksia auttaa telakkayhtiötä mitenkään merkittävästi, koska niin moni yritys on Italiassa pulassa. Tätä kuvaa myös Fincantierin monivuotinen hanke ostaa enemmistö Chantiersistä. EU:n kilpailuviranomaisten piti antaa päätös kaupasta maaliskuussa, mutta nyt hanke on jäädytetty. Syynä pidetään sitä, että Fincantieri ei koronan vuoksi ole pystynyt toimittamaan tarvittavia asiakirjoja komissiolle. Tapio Karvonen sanookin, että Ranskassa on uudestaan kyseenalaistettu kaupan mielekkyys.