Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Moron luontotohtori vastaa Markon kysymykseen: –Tällainen pyrki sisälle, käännytin sen menosuuntaan

Luontotohtorin palstalla askarruttavat tällä kertaa erilaiset ötökät. Lukija kysyy: Mikä tämä ötökkä parvekkeen matolla on? Satu Luontotohtori vastaa: Tämä on jonkin ulkona elävän ludelajin nymfi eli aikuisen näköinen nuoruusvaihe, joka ei vielä ole aivan täysikokoinen ja näyttääkin vähän erilaiselta. Laji on todennäköisesti meillä hyvin tavallinen lehvälude, joka elää siis lehtipuilla, ja varsinkin koivuilla imien niistä nestemäistä ravintoa. Luteen ruokailevat mielellään nuorilla lehdillä ja norkoissa. Sieltä ne voivat tuulella pudota vahingossa vaikka mihin. Näin nuorilla luteille siivet ovat vielä lyhyet, eikä niillä voi lentää. Sisällä nämä luteet eivät elä eikä niistä muutenkaan ole ihmiselle haittaa. Onko se, miksi luulen Lukija kysyy: Onko tässä paljon puhuttu hyytelösammaleläin? Kaija Luontotohtori vastaa: Kyllä siltä todella näyttää. Eli kyseessä on tulokaslaji hyytelösammaleläimen yhdyskunta. Sammaleläimet ovat pieniä, ja kiinnittyvät toisiinsa vähän samaan tapaan kuin korallit, muodostaen läpikuultavia, hyytelömöykkymäisiä yhdyskuntia. Meillä alkuperäisetkin järvisammaleläimet tekevät samoin, mutta niiden yhdyskunnat ovat pienempiä. Sammaleläimistä ei tiedetä olleen Suomessa suoranaista haittaa luonnolle. Uimarille ja kalastajalle ne voivat olla kiusallisia, ja vieraslajina niiden leviämistä on syytä seurata. Tältä löytöpaikalta sammaleläimiä on tavattu aiemminkin. Parhaiten hyytelösammaleläin viihtyy ravinteisissa, lämpimissä vesissä. Syksyn tultua yhdyskunnat hajoavat. Mitä on kuusessa? Lukija kysyy: Osaatkos sanoa, mitä nämä ovat? Kuusessa on jonkin verran pihkavuotoa. Lähialueella pari kuusta meni ruskeaksi. Voisiko nämä liittyä niihin? Jukka Kangasalta Luontotohtori vastaa: Näyttävät vahvasti kuusenversokirvoilta, joita näkee yleisimmin parveilemassa kuusten rungoilla juuri loppukesän aikaan. Ne imevät ravintonsa kuusten nuorista vuosikasvaimista, ja voivat aiheuttaa runsaslukuisina esiintyessään vuosikasvaimien ruskettumista, eivät kuitenkaan koko puiden kuihtumista. Neulasten ruskettuminen voi johtua muustakin, ja kuusenversokirvojen tiedetään suosivan nuoria, huonokuntoisia ja kaupunkioloissa ilmansaasteiden tai kuivuuden vaivaamia puuyksilöitä. Kirvat voivat myös aiheuttaa mahlan kaltaista tahmeaa mesikastetta oksille ja puiden alle, mutta pihkavuoto aiheutunee jostain muista syistä kuten runkoon tulleista kolhuista. Mikä pyrki sisään? Lukija kysyy: Tällainen pyrki sisälle, käännytin menosuuntaan. Marko Luontotohtori vastaa: Kutsumaton vieras on nimeltään ampiaisloisikka. Se on kovakuoriaislaji, jolla on hyvin omituiset elintavat. Kovakuoriaisen toukat pääsevät ampiaispesiin tarttumalla niihin yleensä puunrungolta tai talon seinältä, mistä ampiaiset ovat hakemassa pesänrakennusmateriaalia. Kuten nimestä voi päätellä, ampiaisloisikan toukka alkaa pesään päästyään syödä ampiaisten toukkia. Ihmisen kannalta ampiaisloisikka on harmiton, eikä se elä sisätiloissa muualla kuin ampiaisten pesissä, joita voi olla vaikka seinän tai katon rakenteissa. Kuvia ja kysymyksiä Moron luontotohtorille voi lähettää sähköpostiin: moro@aamulehti.fi. Toimitus kääntää viestit luontotohtorille, joka on luonnontieteellisen museon amanuenssi Tomi Kumpulainen.