Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Ajanviete Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Tämän takia THL:n kelkka kääntyi: ilman rajoituksia hoitohenkilökunta joutuisi päättämään, kuka saa jäädä henkiin

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on pyrkinyt ennakoimaan, miten Suomi tulee selviämään koronaviruksen aiheuttamasta epidemiasta. Ennuste on muuttunut radikaalisti maaliskuun alusta. Esimerkiksi maanantaina 9. maaliskuuta THL kertoi koronavirustilanteen muutoksesta, jonka mukaan epidemia-alueilta tulevien pitää ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon, jos matkaaja kokee hengitystieoireita 14 vuorokauden kuluessa matkustamisesta. Päivää aiemmin muun muassa tasavallan presidentti Sauli Niinistö kirjoitti Facebookissa, että koronaepidemia pitää ottaa vakavasti. Iltalehden tietojen mukaan THL on jo nyt myöntänyt, että laitos on todennäköisesti tehnyt virheitä koronaepidemian aikana. Toisaalta on hankala ennakoida Suomeen epidemiaa tilanteessa, jossa maassa on vain muutamia koronatapauksia. Tiistain malli Hallituksen keskiviikkoisen taustamuistion mukaan muun muassa Uudenmaan sulkemisen taustalla on nimenomaan tehohoidon riittämättömyys. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uusin malli on tiistailta 24. maaliskuulta. THL laski ennustetta tehohoitopaikkojen määrästä, mutta arvioi uudelleen myös sen, mitä tehohoitoon joutuminen koronatilanteessa tarkoittaa. THL julkaisi keskiviikkona kaksi skenaariomallia. Ensimmäisessä skenaariossa 11  330 ihmistä joutuisi sairaalahoitoon ja 3 600 tehohoitoon. Vakavammassa skenaariossa sairaalahoitoon joutuvien määrä olisi 15 600 ja tehohoitoon joutuvien määrä 5 000. THL:n aiempien arvioiden mukaan vaikeimmassa tilanteessa 32 000 suomalaista joutuisi koronaviruksen vuoksi sairaalaan ja 8 000 ihmistä tehohoitoon. Päätös kuolemista Suurin ero on kuitenkin se, että nyt tehohoitopaikkojen riittävyyttä arvioidaan nimenomaan koronatilanteen näkökulmasta. Suomessa on tällä hetkellä 300 tehohoitopaikkaa ja 150–200 tehohoidon valvontapaikkaa. Määrä kuitenkin voidaan lähes tuplata erilaisilla järjestelyillä, kuten kiireetöntä hoitoa siirtämällä. THL kuitenkin muistuttaa, että joka tapauksessa osa tehohoidosta joudutaan edelleen rajaamaan muille kuin koronapotilaille. THL:n uusimmassa mallissa – johon hallitus on myös perustellut Uudenmaan sulun – arvioidaan kuitenkin tehohoidon riittävyyttä nimenomaan koronapotilaiden tehohoidon näkökulmasta. – Tehohoidon riittävyyslaskelmissa on käytetty keskimääräistä hoitoaikaa 8 vuorokaudessa. Potilaan hengen pelastavan tehohoidon kesto on koronapotilaiden kohdalla kuitenkin realistisemmin 14–21 vuorokautta, THL kertoo hallituksen taustamuistiossa. Nyt tehtävät rajoitukset voidaan ottaa käyttöön perustuslain mukaan vain, jos ne ovat välttämättömiä. THL:n mukaan ne ovat välttämättömiä epidemian pysäyttämiseksi. Vakavammassa skenaariossa hoitohenkilökunta voisi esimerkiksi joutua päättämään, kuka koronapotilaista saa jäädä henkiin ja keitä ei oteta tehohoitoon. – Tehohoitoon pääsyä jouduttaisiin eri tavoin rajoittamaan niiltä, joiden arvioitaisiin normaalioloissa siitä hyötyvän. 1 000 kuolemaa? Joka tapauksessa THL ennakoi lievemmässäkin skenaariossa tilannetta, jossa tehohoidon kestoa joudutaan lyhentämään. Lievemmässä skenaariossa tehohoito ei kuitenkaan joudu aivan niin kovaan testiin kuin vakavammassa skenaariossa. – (Lievemmän skenaarion) luvut merkitsevät sitä, että tehohoitoon pääsyn kynnystä jouduttaisiin tarkastelemaan yleisesti normaalia kriittisemmin ja hoidon kestoa jouduttaisiin lyhentämään tilanteissa, missä potilaan ennuste heikkenee alkuperäisestä arviosta. Kausi-influenssaan kuolee Suomessa vuosittain satoja ihmisiä ja tehohoitoon joutuu kymmeniä ihmisiä. Aiemmin asiantuntijat ovat sanoneet, että etukäteen ei ole mielekästä vertailla lukuja keskenään. Yritetään hidastaa Joka tapauksessa THL:n uusin mallinnus valaisee lukuja siitä, miksi Suomessa vallitsevat täysin poikkeukselliset toimet rauhan ajalla. – Kuolleisuus tehohoitoon johtaneessa vaikeassa hengitysvajauksessa on keskimäärin noin 30 prosenttia, ja on sitä suurempi mitä korkeampi potilaan ikä on, THL:n mallinnuksessa arvioidaan. Tuo 30 prosenttia tarkoittaisi siis noin 1 000 ylimääräistä kuolemaa koronaviruksen vuoksi. Näitä kuolemia yritetään nyt välttää muun muassa Uudenmaan sulkemisella ja ravintoloiden sulkemisella. Tilanne on siis vaikea. Iltalehden tietojen mukaan THL:llä on edelleen vahva luotto siihen, että tehohoitopaikat riittävät kaikille niitä tarvitseville. THL kuitenkin myöntää, että tilanne on vaikea. Suurin riski tehohoitokapasiteetin ylittämiseen on muualla kuin Uudellamaalla: väestön ikärakenne on vanhempi, perussairastavuus suurempi, keskussairaaloiden teho-osastot pienempiä sekä etäisyydet suurempia. Kaikkien suomalaisten elämää rajoitetaan nyt siksi, että yllä mainittu luku 1 000 pienenisi. – On ehdottoman välttämätöntä, että kaikki keinot viruksen valtakunnallisen leviämisen hidastamiseksi otetaan käyttöön, jotta tehohoidon kapasiteetti riittäisi, hoitoon ottamista ei jouduttaisi voimakkaasti rajaamaan ja tartunnan saaneiden ja muiden tehohoitoa tarvitsevien henki ja terveys ei vaarantuisi.