Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Itämeren kaasuputki kasvatti rajusti Venäjän-vientiä – "Valitettavasti tällainen kehitys ei tule jatkumaan loppuvuonna"

Nord Stream 2 -kaasuputket ovat olleet Suomelle tänä vuonna erittäin hyvä bisnes. Putkien toimitus avomerelle alkoi viime vuoden elokuussa ja kiihtyi tämän vuoden keväällä, kun vienti Venäjälle käynnistyi. Putket on käsitelty ja pinnoitettu Kotkassa. Tullin mukaan tammi-toukokuussa kaasuputkien viennin arvo Venäjälle ja avomerelle oli yhteensä noin 500 miljoonaa euroa. Se oli kolmasosa Suomen yhteensä noin 1,5 miljardin euron Venäjän-viennistä viiden kuukauden aikana. Viime vuonna elokuusta joulukuuhun putkia vietiin Suomesta avomerelle noin 358 miljoonan euron arvosta. 12 metriä pitkät ja noin 24 tonnia painavat putkikappaleet on viety avomerelle putkilinjaa rakentavalle putkenlaskualukselle. Kaasuputkea rakennetaan Itämerellä kansainvälisellä merialueella Suomen talousvyöhykkeellä. – Venäjälle niitä on viety toiselle putkenlaskualuksellemme, joka rakentaa putkilinjaa Venäjän reittiosuudella, sidosryhmäsuhdepäällikkö Minna Sundelin Nord Stream 2 -hankkeesta kertoo. Toista suurhanketta, Balticconnector-kaasuputkea, on asennettu merellä Suomen ja Viron välillä kesällä, mutta projektijohtaja Tom Främlingin mukaan sen putket eivät näy vientitilastossa. Nord Stream 2:n Suomen reittiosuuden pituus on 374 kilometriä, kun äskettäin valmistuneen Balticconnectorin meriputken mitta on 77 kilometriä. Venäjän-kauppa on muuttanut muotoaan ToukokuussaNord Stream 2 -putket nostivat Suomen Venäjän-vientiä lähes 40 prosenttia viime vuoden toukokuuhun verrattuna. Suomalais-Venäläisen kauppakamariyhdistyksen toimitusjohtaja Jaana Rekolainen toteaa, että suuria johtopäätöksiä yhden kuukauden piikistä ei voi tehdä. – Kun näitä samoja putkia tuotiin Suomeen 2017, se näkyi Venäjän-tuonnin piikkinä. Nyt putket on käsitelty ja pinnoitettu Kotkassa ja viety takaisin Venäjälle. Tästä on kysymys piikissä, mutta valitettavasti tällainen kehitys ei tule jatkumaan loppuvuonna. Suomessa ollaan yhä lähes 40 prosentin takamatkalla siitä Venäjän-viennin tasosta, missä oltiin ennen vuotta 2014. Vienti oli 2012 ja 2013 Venäjälle 5,4 miljardin euron luokkaa vuodessa, mutta viime vuonna vain 3,3 miljardia. – Täytyy muistaa, että Venäjän-kauppa on muuttanut muotoaan, koska pelkkää suoraa vientiä on vähemmän. Venäjä on lisännyt kotimaisuusvaatimuksia. Nyt on trendi, että osa tuotantoketjusta ja arvonlisästä syntyy Venäjällä. Osa suomalaisten yritysten toiminnasta onkin siirtynyt Venäjälle. Trendi näkyy etenkin konepajatuotteissa ja rakennusmateriaalituotteissa, joissa on yhteistyötä ja sopimusvalmistusta. Pakotteet eivät ole suurin murhe Pakotteiden osalta tilanne ei ole suuresti muuttunut. Rekolaisen mukaan Suomessa on opittu elämään tarkkaan määriteltyjen EU-pakotteiden kanssa, mutta USA:n asettamat pakotteet ovat hankalasti tulkittavia. Venäjän vastapakotteet koskevat elintarvikkeiden tuontia, lähinnä lihaa, maitoa, kalaa. Noin 95 prosenttia kaupasta on kuitenkin pakotteiden ulkopuolella. – Pakotteet eivät ole suurin murhe, vaan kauppasota ja se, että talouden näkymä on Venäjällä heikompi kuin ennustettiin. USA on uhannut pakotteilla Nord Stream 2 -kaasuputkea, mutta pakotteita ei pidetä yksiselitteisinä.