Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tulospalvelu Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Eduskuntaan pyrkii ennätysmäärä naisia – kolmella puolueella yli puolet ehdokkaista naisia

Käynnissä olevissa eduskuntavaaleissa on ehdolla enemmän naisia kuin aiemmissa eduskuntavaaleissa. Ehdokkaista miehiä on 1 432 ja naisia 1 036. Kaikissa 2000-luvun eduskuntavaaleissa naisten osuus on ollut nippa nappa alle 40 prosenttia, mutta nyt osuus nousi 42 prosenttiin. – Tämä on positiivista, mutta edelleen ehdokkuuksissa on merkittävä naisten aliedustus, sanoo tutkija Sami Borg Tampereen yliopistosta. Vain kerran aiemmin, vuoden 1991 eduskuntavaaleissa, naisten suhteellinen osuus on noussut yli 40 prosentin, tarkka lukema on 41,2 prosenttia. Merkittäviä muutoksia Edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna puolueissa on tapahtunut huomattavia muutoksia ehdokasasettelussa. Kolmella puolueella naisia on ehdokkaana enemmän kuin miehiä. Suhteellisesti eniten naisehdokkaita on vihreillä, 62 prosenttia. Edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna naisten osuus on kasvanut lähes kuudella prosenttiyksiköllä. Voimakkaimmin on naisistunut ruotsalainen kansanpuolue, jolla on näissä vaaleissa 53 prosenttia ehdokkaista naisia. Edellisissä vaaleissa osuus oli 44 prosenttia eli nousua on yhdeksän prosenttiyksikköä. Kristillisdemokraateissa yli puolet, 51 prosenttia, ehdokkaista on naisia. Näin ei ole ollut kertaakaan ainakaan vuoden 2007 vaalien jälkeen. Kuuden prosenttiyksikön lisäys on keskustassa ja vasemmistoliitossa, mutta puolueet jäävät alle 50 prosentin tason. Puolueissa on myös toisenlaista suuntaa. Kokoomus ja perussuomalaiset ovat ehdokasasettelussaan miesvaltaistuneet. Kokoomuksessa naisten osuus on laskenut 45,5 prosenttiin. Suhteellisesti vähiten naisehdokkaita on perussuomalaisilla, 31,5 prosenttia. – Tapahtuneita muutoksia voi pitää merkittävinä. Tämä on hyvin mielenkiintoista. Jopa kristillisdemokraateissa on ensimmäisen kerran naisenemmistö, Borg toteaa. Hänen mielestään tulisi nykyistä enemmän tutkia ehdolle asettumista. Yksi selitys naisten osuuden kasvuun selittyy Borgin mukaan ehdokkaiden kokonaismäärän kasvulla. Toinen selitys voi olla se, että kun ehdokkaita aikanaan asetettiin, olivat terveys- ja hoiva-asiat voimakkaasti esillä. Kolmas selitys liittyy yhteiskunnan yleiseen rakennemuutokseen. Pirkanmaan vaalipiirissä naisten osuus on 41,8 prosenttia. Edellisiin vaaleihin verrattuna osuus kasvoi yli neljä prosenttiyksikköä. Yli 80 paikkaa? Mikäli vaalitulos noudattaisi ehdokkaiden sukupuolijakautumaa, olisi uudessa eduskunnassa 84 naiskansanedustajaa. Naiset äänestävät yleensä miehiä aktiivisemmin, mutta Borg ei vedä suoraa johtopäätöstä, että laskelma olisi alakanttiin, vaikka tutkimuksista taustatukea löytyy. – Mitä enemmän naisia ehdokkaina, sitä enemmän he keräävät ääniä ja sitä enemmän naisia pääsee läpi, sanoo Borg. Hän muistuttaa, että on pienestä kiinni, kuka saa viimeiset edustajapaikat. Vuonna 2015 aloittaneessa eduskunnassa naisedustajia oli 83. Tuloeroja Tilastokeskuksen mukaan ehdokkaiden käytettävissä olevien rahatulojen mediaani on 29 100 euroa, kun se äänioikeutetuilla on 21 500 euroa. Suurituloisimmat ehdokkaat on kokoomuksella, jossa tulojen mediaani on yli kaksinkertainen äänioikeutettuihin verrattuna. Lähimpänä äänestäjäkunnan tulotasoa on sininen tulevaisuus 26 300 euron tuloilla.