Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Entinen maajoukkueuimari harhailee Tampereella kuunnellen paikallisten puhetta – Otso Kautto kertoo nyt, miten hän löysi Atlantin rannalta TTT:lle ja että jos tulee ikävä, hän menee Kauppahalliin

Hyväntuulinen tuore tamperelainen sulattelee uutisia. Teatterinjohtajan pesti sai lentävän lähdön, kun uudessa hallitusohjelmassa turvattiin Tampereen Työväen Teatterin asema kansallisnäyttämönä. –Neljä kuukautta sitten aloitin työt teatterissa, jonka tulevaisuus oli monimutkainen. Kaikkeen varauduttiin ja suunnitelmia piti tehdä useita. Kuvittelimme päätökseen menevän vuosia, kunnes yhtäkkiä olemmekin tilanteessa, jossa meillä saattaa olla käsissämme kansallisteatteri. Hän kertoo TTT:n uuden aseman tuovan vakautta ja mahdollisuutta tehdä pitkän tähtäimen suunnitelmia. Ohjelmistosuunnitteluun se ei kuitenkaan vaikuta, sillä kansallisnäyttämön asema oli heillä muutenkin päämääränä. Päätös vain tuli nopeammin, kuin osattiin odottaa. Kautto kehuu työyhteisöään vuolaasti ja haluaa osoittaa kunniaa oikeaan osoitteeseen. –Työ oli tehty jo ennen minua. TTT on hyvä talo ja meillä on pahuksen hyvä tiimi. Ranta pysyy mukana Kun Kautto näki Näsijärven aallot, hän tiesi olevansa kotona. Rakennustyömaat saattaisivat häiritä toisia, mutta tuore tamperelainen esittelee asuinaluettaan innostuneena. – Ranta-Tampella on kotini ja joka päivä eri näköinen. Siinä on urbaanin maailman ihmettä, kun muutaman päivän poissaoloni aikana viereen oli noussut talo. –En ole ikinä asunut täysin uudella asuinalueella. Ensimmäistä kertaa olen asunnossa, jossa kukaan ei ole vetänyt vessaa ennen minua. Siinä on jotain käsittämätöntä, hotellimaista luksusta ja anonyymiyttä ja pidän siitä. Tuntematon tuttu kaupunki Tampere teatterimaailmoineen ei ole Kautolle suinkaan tuntematon. Hän on viettänyt kaupungissa aikaa erilaisissa elämänvaiheissa. –Olen tehnyt täällä aikoinani paljon teatteriuraa. Silloin tosin tulivat tutuksi lähinnä kapakat, koska teatterikesän johtajana minun piti huolehtia ulkomaisista vieraista. Niistä 90-luvun alun kapakoista ei ole jäljellä montaakaan. Tämäkin muistikuva pitäisi päivittää, mutta en enää oikein ehdi niissä pyörimään, Kautto naurahtaa. –Ensimmäiset muistikuvani Tampereesta ovat kuitenkin teini-iästä, kun vietin täällä ihastukseni kanssa pitkiä öitä keskustellen filosofiasta ja runoudesta, mies naurahtaa. – Sittemmin tutustuin Tampereeseen lähinnä uimahallien kautta. Tutkija, taiteilija vai uimari? Kautto ei suinkaan käynyt halleissa vain pulahtamassa teatteriuran hikiä pois. Hän on entinen maajoukkuetason uimari ja kertoo olleensa aina veden äärellä. Harrastus alkoi muuttua uraksi, kun teini-ikäinen uimari saavutti mitaleja miesten sarjassa ja maajoukkue kutsui. – Aikani olisivat oikeuttaneet neljän vuoden uintistipendiin Yhdysvaltoihin, mutta pääsin samaan aikaan lukemaan genetiikkaa ja teatterikorkeakouluunkin. Se oli elämäni nivelkohta, tuleeko minusta tutkija, taiteilija vai uimari. Päätös ei lopulta ollut vaikea, sillä kirjoittaminen ja teatteri olivat kiinnostaneet lahjakasta nuorukaista aina eniten. Uinti ei suinkaan unohtunut mihinkään, mutta aika alkoi loppua kesken. –Turkan koulussa urheiltiin paljon ja peruskunto säilyi aina hyvänä. –Kävin vielä 45-vuotiaana SM-kisoissa kokeilemassa nuorten uimareiden haastamista. En päässyt finaaliin asti, mutta seitsemän hyvin harjoitellutta nuorta miestä jäi taakse. Olin siitä hyvin ylpeä, edelleen raamikas mies myhäilee. Vapauden kaipuu Elämä veden äärellä sai loogista jatkoa, kun Kautto eli aikoinaan Ranskassa päivät surffaten ja illalla kirjoittaen. Kymmenen vuoden ”nomadiuden” aikana hän kertoi toteuttaneensa vapauden kaipuutaan siinä määrin, että on voinut asettua jo aloilleen. –Joskus kaipaan Atlantin rannoille, mutta se elämänvaihe tuli kyllä valmiiksi. En aio omistautua eläkkeellä surffaukselle enkä enää kuvittele onnen löytyvän siitä, kun ajan sateessa pakettiautolla ympäri parkkipaikkaa tuulettimet täysillä vessapapereita kuivattaen. –Elämässä on viisasta jättää asioita taakseen, että tulee jotain uutta. Teatterin johtaminen on paljon jännittävämpää. Lyhyen kesän lataus Otso Kautto kertoo olevansa nykyään kokopäiväinen ja ympärivuotinen tamperelainen. Kesäinen kaupunki on hänelle erityisen läheinen. –Tampereen tunnelmasta tulee paljon enemmän mieleen keskieurooppalaiset kaupungit kuin vaikkapa Helsingistä. Yksi hänen lempipaikoistaan Tampereella onkin juuri kansallismaisemaa esittelevä Palatsinraitinsilta. –Pysähdyn tässä usein työmatkallani. Sillalta näkee hienosti Tampereen historian ja nykyisyyden. Tehdasrakennukset ovat kuin palatseja, joiden arvokkuuden tuo niiden ikä. Patoaltaiden louhikoissa on veistoksellista komeutta, eikä haittaa yhtään, että kotini maamerkit nostokurjetkin näkyvät. Keskikesän juhla merkitsee Kautolle nostalgiaa ja yhdessäoloa perheen kanssa. Filosofinen pohdinta kesästä osuu jokaiseen. –Juhannus on niin aikaisin, ettei talvesta ole oikein ehtinyt vielä toipua. Suomalainen lyhyt kesä on hirveän ladattua aikaa. Kesä on hyvä, ohimenevä, tilapäinen ja hieman valheellinen onnen tila, kun taas talvi on totta. –Vuodenaikojen ankara vaihtelu on muokannut mieltämme vahvasti. Rakennamme hyvän ympärille, koska talvi on tulossa. Usko yksilöihin Kautto kertoo elämänsä olleen työkeskeistä ja askeettista. Hän korostaa, että uudessa ympäristössä on tärkeää varata riittävästi aikaa kaupungilla harhailuun, ihmisten puheiden kuunteluun ja paikallisten lehtien lukemiseen. –Tamperelaisilla on laaja sivistyspohja ja kaupunki on hyvin kosmopoliittinen. Jos kaipaan Ranskaan tai Atlantille, voin mennä Kauppahalliin syömään tuoreen osterin tai bouillabaissen, Kautto hehkuttaa yhtä suosikkipaikoistaan. –En ole postmoderni ihminen, vaan enemmänkin vanhanaikainen romantikko ja modernisti. Uskon yksilöihin, enkä oikein pidä identiteetti- ja ryhmäajatuksista. Jos tamperelaisuus olisi ihmistä määrittävä ominaisuus, ei tamperelainen voisi tutustua kuin tamperelaisiin. –Sielunkumppanuus ei ole siitä kiinni, että ystäväni olisivat 191-senttisiä uimareita ja mieluiten teatterinjohtajia, hän päättää. 1. Kalevan uimahalli. 2. Ranta-Tampella. 3. Palatsinraitinsilta. 4. Kauppahalli. 5. TTT. 6. Ratikkakiskot.