Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Suomalaiset rauhanturvaajat pois Afganistanista ehkä jo ensi keväänä – puolustusministeri Antti Kaikkosen mukaan Afrikkaan saattaa lähteä lisää turvaajia

Afganistanissa palveleva suomalainen kriisinhallintajoukko palannee kotiin ensi vuonna. Puolustusministeri Antti Kaikkonen kertoo, että tämä näyttää hyvin todennäköiseltä. – Varmaa se ei vielä ole, emmekä ole tehneet päätöksiä, mutta valmistaudumme siihen, että operaatio päättyy meidän osaltamme mahdollisesti jo ensi keväällä. Hän jatkaa, että kotiuttaminen on luonnollista, jos kansainvälinen operaatio on siellä lopettamassa mandaattiaan. – Toki ilmassa on kysymysmerkkejä, sillä alueen rauhanneuvotteluissa riittää työtä. En vieläkään rohkene kutsua aluetta kovin vakaaksi, mutta tämänsuuntaisia suunnitelmat nyt ovat. Suomalaisia on palvellut Afganistanissa vuodesta 2002 lähtien. Nyt maassa on noin 60 rauhanturvaajaa Suomesta. Afrikkaan vahvemmin Osa joukkojen läsnäolosta riippuu alueen kehityksestä, mutta osa on enemmän omissa käsissä. Kaikkonen pudottaa toisenkin uutisen. – Meiltä on pitkään kyselty nykyistä vahvempaa osallistumista Afrikan operaatioihin. Siellä on monia kriisipesäkkeitä. Olemme nyt mukana Somaliassa ja Malissa. Varmasti on syytä selvittää, onko meillä mahdollisuus vahvistaa osallistumistamme, ja jos on, niin missä siellä. Afrikan kohteissa palvelee tällä hetkellä parikymmentä suomalaista. – En usko, että Suomi voisi osallistua kovin massiivisesti Afrikan operaatioihin, mutta vakaampi Afrikka vähentäisi muuttopainetta kohti Eurooppaa. Puolustusministeriö ja ulkoministeriö tekevät parhaillaan arviointityötä operaatioista. – Johtopäätösten aika on myöhemmin. Lisäksi meillä on parlamentaarinen komitea pohtimassa kriisinhallinnan suuntaviivoja. Kartta pirstaleinen Suomi on mukana kymmenessä operaatiossa. Miehiä ja naisia on "ulkona" nelisensataa. Lain mukaan Suomi voi lähettää korkeintaan 2 000 turvaajaa kerralla operaatioihin. Vielä vuosituhannen vaihteessa olimme rauhanturvaamisen suurvalta. Sotilaita oli mukana lähes täysmäärä. – Kriisinhallinta on osa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, mutta se on samalla osa kansainvälistä puolustusyhteistyötä. Pidän tärkeänä, että se palvelee myös kansallisen puolustamisen tarpeita, eli lisää osaamistamme, Kaikkonen luonnehtii. Kriisinhallinnan kartta on melko pirstaleinen. Puolustusministeriössä onkin haluja perata listaa. – Mikään operaatioista ei saisi olla loputon. Niissä pitäisi päästä ainakin jossain kohdin sellaisiin tuloksiin, että niistä voitaisiin huoletta kotiutua ja siirtyä uusiin kohteisiin. Uusia tarpeita syntyy koko ajan. Ei sännätä sinne ja tänne Ministerin mukaan olisi hyvä, jos Suomella olisi tulevaisuudessa yksi pääoperaatio, pari keskikokoista operaatiota sekä joitakin pienempiä. Suurin tämänhetkisistä operaatioista on Unifil Libanonissa, jossa on 200 suomalaista. – En pidä hyvänä, että meidän pitäisi haalia operaatioita lisää ja olla mukana mahdollisimman monessa. Myöskään muutama rauhanturvaaja siellä täällä ei ole kovin vaikuttavaa puolustusvoimien kannalta. Hän sanoo, ettei Suomen kannalta ratkaisevaa ole määrä, vaan pikemmin laatu ja erikoisosaaminen. Viimeksi mainitusta hän antaa esimerkin. – Libanonissa suomalaiset ovat voittaneet paikallisväestön luottamuksen. He tietävät, että tämä porukka on vakauden asialla. Meidän jäyhä, mutta suoraviivainen tyylimme kerää arvostusta. Porkkanoita lisätty Kaikkonen ottaa esille kriisinhallinnan houkuttelevuuden. – Saamme tehtäviin miehet ja naiset, mutta jonoksi asti heitä ei ole. Ala ei ole niin houkutteleva kuin muutamia vuosia sitten. Verovapaata autoa ei voi enää tuoda. Niinpä on ollut pakko lisätä porkkanoita. Monia etuisuuksia on parannettu. – Kouluttautumisrahaa annetaan ennen operaatiota. Se on 50 prosenttia tehtävän palkasta. Viime kuun alussa tuli voimaan kuuden prosentin tasokorotus palkkoihin. Lisäksi on korotettu päivärahoja. Hakijoita voi olla vähän Ministeri arvioi, että Afrikkaan ei välttämättä saada kovin helposti hakijoita. – Afrikka on vaarallisempi kuin esimerkiksi Libanon. Edellä mainitussa riskit kasvavat herkästi. Lisäksi moni törmää Afrikassa kieliongelmaan. Siellä puhutaan yleisemmin ranskaa eikä englantia. Kaikkonen tähdentää, että joka operaatiossa täytyy ottaa huomioon vaarallisuusaste. – Joka operaatiossa on turvallisuusriskinsä, eikä meidän pidä lähettää joukkoja kohtuuttomiin tilanteisiin. koronavirus Kourallinen varussotilaita sairastunut Kohua herättänyt Artic Lock -harjoitus peruttiin koronaviruksen vuoksi. Puolustusvoimat on selvinnyt koronakriisistä hyvin: yhdestäkään varuskunnasta ei ole tullut koronalinkoa. – Sairastuneiden määrä on pysynyt pienenä, mutta toinen aalto on antanut merkkejään. Meillä on nyt reilu kourallinen varusmiehiä ja kantahenkilöstöön kuuluvia sairastuneina, puolustusministeri Antti Kaikkonen sanoo. Elokuun alussa kertausharjoitukset pyörähtivät jälleen käyntiin. – Jos koronatilanne pahenee, on katsottava, voidaanko kertausharjoituksia jatkaa normaalisti. Korona vaikuttaa myös siihen, että ensi keväälle suunniteltu suurharjoitus Arctic Lock perutaan. Harjoitus aiheutti kolmisen vuotta sitten mylläkän. Silloinen puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) kertoi julkisuuteen, että Suomi oli alkanut valmistella suurta kansainvälistä sotaharjoitusta ja että merkintä oli tehty alustavasti puolustusvoimien harjoituskalenteriin. Harjoitusta alettiin kutsua leikkisästi nimellä Jussi. Ulkopolitiikan johdollemme uutinen tuli puun takaa. Harjoituksesta ei ollut pukahdettu. Hanke oli uusi myös presidentti Sauli Niinistölle. Harjoitus joudutaan nyt perumaan, koska suunnittelua ei voida jatkaa. – Kansainvälisten kumppanien olisi pitänyt käydä Suomessa jo tässä vaiheessa, eikä se onnistu. Harjoitukseen oli määrä osallistua jopa 20 000 sotilasta. – Puolustusvoimat korvaa harjoituksen kansallisella pääsotaharjoituksella ensi vuoden touko-kesäkuussa, eli kotimaisin voimin kyllä harjoitellaan.