Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Manse PP:n pelaajien poskille valui hopeisia kyyneleitä – Kapteeni Emma Sallinen piti omilleen tunteikkaan puheen: ”Sanoin, etten vaihtaisi yhtään hetkeämme pois, jotta saisin olla Kirittärissä”

Kolmas ja ratkaiseva palo napsahtaa ulkopelaajan räpylään. Jyväskylän Kirittäret aloittaa riemukkaan voitonjuhlan ja juoksee pitkin Hippoksen kenttää villiinnyttäen 1 500-päistä kotiyleisöä. Manse PP jäi naisten Superpesiksen kolmannessa finaalissa täysin jalkoihin. Kirittäret varmisti mestaruutensa selvällä 2–0 (4–0, 4–0) -voitolla. Ottelun jälkeen Mansen kyynelehtineet pelaajat, valmennus ja taustajoukot laskivat kätensä vieruskaverin hartioille ja muodostivat ympyrän. Kapteeni Emma Sallinen oli liikuttunut, mutta pystyi antamaan omilleen vielä yhden painavan puheenvuoron. – Muistutin, että vaikkei tunnu hyvältä, olemme Suomen toiseksi paras joukkue. Ja sanoin, etten vaihtaisi yhtään hetkeämme pois, jotta saisin olla Kirittärissä. Olen ylpeä tämän joukkueen kapteeni, Sallinen tunnelmoi. Hopeamitalit ripustettiin Mansen alaspäin kääntyneisiin päihin. Kontrasti oli valtaisa, kun vieressä Kirittäret juhli, lauloi ja tanssi. – En suosittele kenellekään Suomen mestaruuden häviämistä. Tämä on aivan perseestä, enkä halua kokea tätä enää koskaan, Sallinen latasi. Pelinjohtaja Markus Wirzenius tuijotti muutaman metrin päässä Jyväskylän pilviselle taivaalle, kenties vieläkin kauemmas. Kun Wirzenius, 27, alkoi kertoa kasvustaan ensimmäisellä kaudellaan päävastuussa Superpesis-tasolla, hänen piti haukata hetki happea ennen kuin hän pystyi jatkamaan ajatuksiaan. – Kasvoin isosti, monessa asiassa. Kun on omana itsenään ja tekee asiat hyvin, se riittää. Se oli iso oppi. Alkuun sorruin junnuvalmennukseen, mutta pelaajien palautteen kautta opin, että pitää vaatia ja olla kovempi treeneissä. Lopussa tämä oli sitä, mitä pitää, tunteellinen Wirzenius lausui. Ero sisäpelissä Manse PP päihitti Porin Pesäkarhut välierissä ja nousi kahden vuoden tauon jälkeen SM-finaaleihin. Kirittäret voitti runkosarjan ja oli lievä ennakkosuosikki. Manse sai finaaleihin pahimman mahdollisen alun, kun sen supertähti Virpi Hukka loukkaantui koko sarjan ensimmäisessä vuoroparissa. – Jos Jyväskylältä olisi puuttunut Emma Körkkö , olisiko tilanne erilainen? Mutta jossiteltavaa ei ole, Kirittäret oli niin paljon parempi. Meidän kautemme oli hyvä, mutta finaaleissa emme päässeet tasollemme, Sallinen tiivisti. Jyväskyläläiset tosin totesivat Hippoksella: Pelasimmehan mekin ilman Hukkaa. Mestaripeluri siirtyi Tampereelle täksi kaudeksi juuri oranssipaidoista. Manse PP taisteli upeasti kahdessa ensimmäisessä finaalissa ja vei pelit supervuoropariin. Sunnuntaina tahtipuikko oli alusta loppuun Kirittärien käsissä. – Kirittäret pystyi pelaamaan tasaisemmin. Sisäpelissä oli iso ero, mikä kulminoitui tänään. Sisäpelin laatu oli koko ajan heidän puolellaan, Wirzenius analysoi. Manselle kausi oli kuitenkin onnistunut, vaikka jättipotti jäikin tulematta. – Nyt harmittaa, mutta huono joukkue ei pääse finaaliin. Etenkään nyt, koronan takia tällä kaudella oli todella kova tahti, Mansen pitkäaikainen luottopelaaja Kirsi Ala-Lipasti muistutti. – Meillä oli paljon kokeneita pelaajia, mutta myös ensikertalaisia näissä peleissä. Kylmäpäisiä naisia. Olen todella ylpeä tästä joukkueesta. Mutainen dynastia Kirittäret pönkitti entisestään asemaansa naisten Superpesiksen dynastiana. Mestaruus oli sille kolmas peräkkäinen ja neljäs viiteen vuoteen. Vain Manse onnistui änkeämään väliin 2017. Kirittäret on voittanut viimeisestä 25 mestaruudesta 13 – siis yli puolet! – Ihmisiä hekin ovat, ei siinä mitään tähtipölyä ole. Siellä tehdään pienet asiat hyvin ja pistetään palloa väliin, Kirittärissä 2018 ja 2019 mestaruuksia juhlinut Sallinen kuvaili. Mestaruutta Kirittäret juhli paikalliseen tapaan viereisessä Köyhälammessa, joka tunnetaan pahasta hajustaan ja mutapohjastaan. – Toivottavasti on kylmää ja mutaista, Sallinen heitti pilkettä silmäkulmassa.