Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Itkumuurille ei yksikään suunnistaja halua – yksi prosentti juoksijoista kokee pahimman mahdollisen kohtalon

Suunnistajan jännitys ei suinkaan pääty siihen, kun on selviytynyt kunnialla maaliin. Edessä voi nimittäin olla ikävä vierailu itkumuurilla. Näin kävi esimerkiksi Asikkalan Raikkaan nelosjoukkueen kolmannen osuuden Liisa-Marjatta Pietiselle . – Emit vain hajosi, kun tulin lähtöön. Sitten juoksin hakemaan uuden, ja sekin on matkan aikana hajonnut. Nyt minut on hylätty, vaikka taatusti kävin kaikki rastit. Emitillä Pietinen tarkoittaa läpyskää, joka leimataan jokaisella rastilla. Näin suunnistajan sähköisestä tuloskortista voidaan jälkikäteen tarkastaa suunnistussuorituksen puhtaus. Jokaisen suunnistajan emit skannataan heti maalissa. Jos tietokoneen näytöllä näkyy punaista, edessä on itkumuuri. Muuri ei ole Jerusalemin kollegansa veroinen, vaan lähinnä pressuilla suojattu toimistopöytä tietokoneineen. Niillä emitin ilmoittamia tietoja tutkitaan mahdollisimman tarkasti. Asikkalan Raikkaan nelosjoukkueen ankkuri ehti matkaan ennen Pietisen hylkäystä, joten häntä odottaa ikävä uutinen maalissa. Kunniakas sija vaihtuu hylkäykseen. Pietinen sentään saa emit-tarkastajilta lohdutukseksi kaksi suklaakonvehtia. – Tällaista tämä joskus on, hän huokaa. Pietinen kuuluu kuitenkin Jukolassa vähemmistöön. Itkumuurin vastaavan Niina Papinsaaren mukaan vain prosentti suunnistajista joutuu tarkempaan syyniin. Pääasialliset syyt ovat väärällä rastilla käynti tai rastin missaaminen. Nimi itkumuuri selittyy luonnollisesti tunnekuohuilla. – Kyllä niitä välillä tulee. Sen ymmärtää, koska pettymys on varmasti suuri sekä omasta että joukkueen puolesta.