Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Eurovaalikone Eurovaalit Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Soten jumittama Kaupin hyvinvointikeskus halutaan liikkeelle – 40 000 asukasta saisi palvelut Tampereen aivan uudenlaisesta keskuksesta

Tampere yrittää saada liikkeelle uraauurtavaa kehityshyvinvointikeskusta Kauppiin. Hanke oli sote-uudistuksen takia jumissa, mutta nyt kaupunginhallitukselle esitetään, että keskukselle haetaan uudelleen poikkeuslupaa sosiaali- ja terveysministeriöltä. Ministeriö ei vuosi sitten myöntänyt lupaa, vaan investointipäätös jätettiin maakunnan aikanaan tehtäväksi. Hankkeen kannalta ongelmallista on, että vaikka sote- ja maakuntauudistus kaatui, on siihen liittynyt rajoituslaki edelleen voimassa. Rajoituslaki edellyttää, että tämänkaltaiselle hankkeelle saadaan poikkeuslupa, jotta sopimukseen ei tarvitse laittaa irtisanomisehtoa. Irtisanomisehdon ideana oli turvata se, että maakunta voi irtisanoa sellaisia sopimuksia, joita kuntien ajateltiin hätäpäissään tekevän betonoidakseen oman palvelurakenteensa. Voiko edelleen käydä niin, ettei ministeriö myönnä lupaa? – Ministeriöllä on valta päättää niinkin, mutta ehkä viimeisten sote-linjausten ja vaalitulosten jälkeen ei ole kauhean odotettavissa, että näin kävisi, vastaa suunnittelupäällikkö Jarkko Lumio Tampereen kaupungilta. Käyttöön mahdollisesti 2023 Kaupin hyvinvointikeskus on joka tapauksessa jo pari vuotta myöhässä alkuperäisestä aikataulusta. Alun perin oli ajateltu, että sen toiminta käynnistyisi samana vuonna, kun ratikka alkaa liikennöidä eli vuonna 2021. Nyt katse on vuodessa 2023, mikäli poikkeuslupa myönnetään ja hanke saadaan ripeästi liikkeelle. – Tampereen väestönkasvu on niin hurjaa, että palvelurakenne edellyttää nopeita toimia palvelujen määrän pitämiseksi tarpeiden tasolla, Lumio kuvaa. Kaupin uuden keskuksen on tarkoitus korvata muun muassa Tammelakeskuksen terveysasema, joka on palvellut 33 000 ihmistä. Kaupin keskus on mitoitettu 40 000 ihmiselle. – Kahden vuoden viivästys tarkoittaa sitä, että Tampereen väestö on kasvanut jo sen 7 000 ihmistä. Tällä lailla laskien siinä ei ole juuri varausta tulevan kasvun tarpeisiin, Lumio summaa. Kaupin kehityshyvinvointikeskuksen suunniteltu laajuus on noin 8 000 bruttoneliömetriä ja kustannusarvio tältä osin 26 miljoonaa euroa. Opetus- ja tutkimustoiminnan tilojen eli yliopiston osuus on 10 prosenttia kokonaishankkeen kustannuksista, eli sosiaali- ja terveyspalvelujen vaatimien tilojen osuus on 23,4 miljoonaa euroa. Tampere edelläkävijänä Kaupin hankkeessa olennaisin asia on Lumion mukaan se, että siinä luodaan kehityshyvinvointikeskusmallia, jollaista ei Suomessa muualla ole. Keskukseen koottaisiin paitsi asukkaiden palveluita, myös sosiaali- ja terveysalan tutkimusta, opetusta ja kehitystyötä. – On nähty, että yliopistosairaala on ollut onnistunut ratkaisu erikoissairaanhoidon kehittämiseksi, mutta meillä ei ole konseptia yliopistollisesta peruspalveluita tuottavasta hyvinvointikeskuksesta. Siihen Tampereella nyt tähdätään, että Kaupin keskuksessa päästäisiin tekemään sote-uudistuksessakin keskeiseksi koettua peruspalveluiden kehittämistä. Lisäksi se tehtäisiin yhteistyössä yliopistosairaalan kanssa, koska yksi tarkoitus sotessa on ollut erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä sosiaalitoimen saumattomien palveluketjujen rakentaminen. – Tampere voisi olla valtakunnallisena esimerkkinä, Lumio sanoo. Hankkeen toteutussuunnittelun aikana selvitetään myös Tampereen ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkimustilojen sijoittuminen keskuksen yhteyteen. Aiempiin suunnitelmiin verrattuna uusi asia on se, että poikkeuslupahakemuksen mukaan kokonaisuuteen on mahdollista toteuttaa myös UKK-instituutin uudet toimitilat. Instituutin toiminta sopisi Lumion mukaan todella hyvin mukaan kehityshyvinvointikeskukseen. UKK-instituutti on yksityinen tutkimus- ja asiantuntijakeskus, joka edistää väestön terveyttä ja toimintakykyä muun muassa vähentämällä liikkumattomuutta, liikuntavammoja ja vapaa-ajan tapaturmia sekä lisäämällä terveysliikuntaa. Aamulehti ei tavoittanut UKK-instituutin johtajaa Tommi Vasankaria kommentoimaan suunnitelmia.