Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Luukutus on monen kohtalo terveyspalveluissa

Loukkasin nilkkani ladulla. Sain sunnuntaina Hatanpäälle kiireellisen hoidon päivystysajan. Lääkäri kehotti tulemaan huomisin röntgeniin,jossa olin klo 8. Kuvauksen jälkeen röntgenhoitaja kysyi, kuka lääkäri tästä jatkaa ja päättää hoidosta. Kun en ollut saanut mitään nimeä, hän kehotti nousemaan yläkertaan. Siellä ajanvarauksessa ihmeteltiin tilannetta ja huomattiin, että kuulunkin toiselle terveysasemalle, jonne kehotettiin heti tilaamaan aikaa. Onneksi paikalle sattui murtumahoitaja, joka totesi,että täytyyhän tuohon jalkaan edes lasta laittaa, kiitos siitä, oli tosi hyvä apu. Soitin heti ja sain kuulla, että ei-kiireellisen ajan saisi toukokuulle ja nyt kiireelliset päivystysajat ovat jo täynnä, soittakaa huomenna klo 7 ajanvaraukseen. Soitin ja sain kuulla, että kyseisellä terveysasemalla ei sinä päivänä ole ollenkaan päivystysaikoja. Sain ohjeeksi mennä jonottamaan, koska sitä kautta on lääkäri ja sairaanhoitaja saatavilla. Olin ennen klo 8 ensimmäisenä jonossa, mutta siellä todettiin, että tänään ei ole mahdollista päästä lääkärille ja ihmeteltiin, miksi Hatanpää ei hoitanut jatkoa. Kysyin sitten palveluseteliä, mutta sekään ei ollut tässä tapauksessa mahdollista. Luvattiin, että lääkäri soittaa kotiin. Sain puhelun ja lääkäri antoi hyvää tietoa, kiitos siitä. Haluan korostaa, että henkilökunta toimi asiallisesti ja tehtäviensä mukaisesti, mutta tämä luukuttaminen ja paikasta toiseen juoksuttaminen on uskomatonta ja osoittaa systeemin toimimattomuuden. Minulla sentään on auto ja kuski, joka kuljetti edestakaisin. Ihmettelin ja ajattelin myötätunnolla yksin asuvia, erityisesti vanhuksia, odotetaanko heidän kulkevan bussilla tai taksilla luukulta toiselle muovipussi jalassa; minulta ei kysytty liikkumisesta mitään. Tämä soittorumba ja luukuttaminen on monen kohtalo. Pidin jalkani hoitoa ja toimintakykyä niin tärkeänä, että varasin ja sain seuraavaksi päiväksi ajan yksityislääkärille, joka ohjeisti hoitoa pitemmälle kuin röntgenkuvien perusteella voi tehdä ja sain kontrolliajan, jota pidän tosi tärkeänä; terveysasema kehotti ottamaan yhteyttä, ellei jalka parane.