Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Tunnin juna olisi kaikkien aikojen ilmastoteko

Yksimielisyys näyttää jäävän siihen, että Helsingistä pitäisi päästä sujuvammin raiteita pohjoiseen. Tulisiko nopeuttaa ennen kaikkea pääkaupunkiseudulle suuntautuvaa työmatkaliikennettä vai Tampereen ja pohjoisen Suomen ratayhteyksiä? Vai kumpiakin? Kysymys on oleellinen, kun Sanna Marinin (sd.) hallitus päättää, parannetaanko nykyistä päärataa vai rakennetaanko kokonaan uusi yhteys. Hintalapuissa on eronsa: remontti maksaisi reilun miljardin, uusi rata noin viisi. Viime kuussa hallitus valtuutti liikenne- ja viestintäministeriön perustamaan valtion 51-prosenttisesti omistamat hankeyhtiöt Suomi-radalle ja Turun tunnin junalle. Kumpikin yhtiö edistää raideyhteyksiensä suunnittelua rakentamisvalmiuteen asti: Helsingin ja Tampereen välistä yhteyttä suunnittelee valtion ja Finavian lisäksi 20 kuntaa. Turun-hankkeessa kuntia on vain 7. Luku paljastaa eron investointien vaikutusalueissa. Hallitus joutuu ratapainotuksista päättäessään pohtimaan, voiko aluepolitiikalla yrittää jarruttaa väistämätöntä kehitystä. Talouden ja asutuksen keskittyminen vie Suomea kohti kolmen kasvavan kaupunkiseudun kasvua: ne ovat Helsinki, Turku ja Tampere. Pääradan varren kunnat pitävät lujasti kiinni roolistaan pääkaupunkiseudun työvoiman tarjoajana. Hämeen liitto teetätti aiemmin tänä vuonna Taloustutkimuksella selvityksen, joka vähemmän yllättävästi torppaa uuden Helsinki–Tampere-raidelinjauksen ja suosittelee paikkailemaan vanhaa rataa. Uutta rataa selvitys kuvaa "ikuisuusprojektiksi" ja kehottaa lyömään "kuokan maahan" pääradan parantamiseen. Vanhan radan perusparannus menisi koronaelvytyksestä ja olisi toteutettavissa vuosina 2021–2022. Näin suoraviivaisen päätelmän voi kyseenalaistaa siitäkin huolimatta, että nykyinen hallitus ei varsinaisesti ole osoittanut pidättyvyyttä julkisen velan määrän rajoittamisessa. Tampereelta Helsingin-junaan nouseville täysin uusi rata toisi noin 20 minuutin ajallisen säästön, nykyradan remontti nopeuttaisi väliä 10 minuuttia. Tätä väliä kulki vuosittain 4,5 miljoonaa matkustajaa – ennen koronapandemian aikaa. Heitä palvelisi jo sekin, että nykyinen ratayhteys olisi teknisesti luotettavampi ja varmempi. Junaliikennettä eniten sujuvoittava uusinvestointi vaatisi hallitukselta rohkeutta. Ilmastotekona tunnin juna olisi ennennäkemätön ja vastaansanomaton.