Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Jukola 2019 Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Kotimaisten lajien uhanalaistuminen kiihtyy lupauksista huolimatta – ryhtyykö hallitus sanoista tekoihin?

Toukokuussa YK:n alainen hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES julkaisi maailmanlaajuisen selvityksen maailman luonnon tilasta. Se oli karua luettavaa. Yli miljoonan eläin- ja kasvilajin ennustetaan katoavan ihmisen toiminnan seurauksena. Ilmastonmuutos, elinympäristöjen pirstaloituminen ja tuhoutuminen sekä ihmisen levittämät vieraslajit ovat suurimpia syyllisiä eliöiden ahdinkoon. Ihmiskunnan historian pahin sukupuuttojen sarja on käynnistymässä, ja monet lajit häviävät jo seuraavien vuosikymmenien aikana. Kun yksi eliölaji kuolee, se vie siitä riippuvat mukanaan. Nämä ennusteet eivät kuitenkaan koske vain koralleja, jääkarhuja ja sademetsien asukkeja. Tänä vuonna valmistui Suomen lajiston viides uhanalaisuusarviointi. Noin 180 asiantuntijan työn tuloksena syntynyt Punainen kirja pureutuu yli 22 400 tunnetun kotimaisen lajin tulevaisuuden näkymiin, eivätkä nekään näytä valoisilta. Uhanalaistumiskehitys on kiihtynyt vuosikymmenen aikana. Vuonna 2010 kotimaisista lajeista uhanalaisia oli kymmenesosa, nyt lähes joka kahdeksas. Uhanalaisten lajien määrä kasvoi edelliseen arviointiin verrattuna 420 lajilla. Suomi on sitoutunut kansainväliseen tavoitteeseen pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. Punaisen kirjan yhtenä tarkoituksena oli selvittää, kuinka Suomi on tavoitteessaan tähän mennessä onnistunut. Vastaus lyhykäisyydessään: heikosti. Viikko sitten julkistettu uusi hallitusohjelma sai ympäristöjärjestöiltä innostuneen vastaanoton. Suomen luonnonsuojeluliitto kehuu hallitusohjelmaa ympäristön kannalta vuosituhannen parhaimmaksi. Luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen on nostettu hallitusohjelmassa keskeiseksi päämääräksi. Hallitus aikoo vuositasolla kasvattaa luonnonsuojelun rahoitusta kokonaisuudessaan 100 miljoonalla eurolla. Lisäksi on tarkoitus muun muassa laajentaa kansallispuistoverkostoa, kohdistaa varoja elinympäristöjen suojeluun, purkaa esteitä vaelluskalojen reiteiltä, monipuolistaa metsänhoitomenetelmiä, uudistaa luonnonsuojelulainsäädäntöä ja tehostaa vieraslajien torjuntaa. Ympäristöjärjestöt ovat kritisoineet hallitusohjelmaa muun muassa siitä, ettei se tarjoa riittävästi konkreettisia toimenpiteitä ja että aiottujen toimien toteutusaikataulu on ympäristön ja ilmaston näkökulmasta liian hidas. Hallitusohjelma on askel oikeaan suuntaan, mutta sen todellinen merkitys riippuu siitä, kuinka hyvin aikeet muuttuvat sanoista teoiksi. Hallituksen sitoutuminen tavoitteisiinsa mitataan seuraavissa budjettiriihissä. Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja ja yksi ilmastonmuutosta käsittelevän Hyvän sään aikana -kirjan (Into 2017) kirjoittajista.