Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Etäopiskelu on osalle paras ja ainoa tapa edetä opinnoissa – siksi suoritustapoja pitäisi olla nykyistä enemmän

Elokuu, siis aika ilmoittautua uuden lukuvuoden opintoihin. Ajatus nostaa pintaan yhtä aikaa uuden alun innostuksen ja pienen ahdistuksen. Aina, kun opintotarjonnassa vilahtaa sana verkko-opetus, huokaisen helpotuksesta. Vaihtoehto on ainakin olemassa. Tuskallisen usein ainoa mahdollisuus suoriutua yliopistosta on lähiopetus. Osan kursseista voi myös tenttiä tai suorittaa esseellä. Jokaiselle opiskelijalle tai kaikille opiskeltaville aloille verkossa opiskelu ei tietenkään sovi. Mahdollisuus pitäisi mielestäni kuitenkin tarjota silloin, kun opetus on ihan todistetusti mahdollista järjestää myös verkossa. Toisille etäopiskelu on paras tapa, ja joissain elämäntilanteissa ainoa. Työelämä ja joka tiistai ja torstai kello 13–16 järjestettävät luennot on välillä vaikea yhdistää toimivaksi arjeksi. Onnistuneita esimerkkejä etäopintojen järjestämisestä on. Turun yliopiston koordinoimat liiketoimintaosaamisen opintokokonaisuuden kurssit järjestetään kokonaan verkossa. Kurssien suorittaminen ei silti ole pelkkää yksinäistä pänttäämistä, vaan tarjolla on verkkoluentoja, opetusvideoita, ryhmäkeskusteluja, tehtäviä ja tenttejä. Viime keväänä kuuntelin Vaasan yliopiston yliopistonlehtorin opetusta ja keskustelin markkinoinnista eri puolilla maata opiskelevien opiskelijoiden kanssa. Helsingin yliopisto taas järjesti viime keväänä kaikille avoimen luentosarjan talouskriiseistä. Koronavirustilanteen innoittamana nopeasti toteutetun verkkokurssin aikana kuultiin esimerkiksi työelämäprofessori Vesa Vihriälän ja Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin ajatuksia aiemmin koetuista talouskriiseistä ja pandemian aiheuttamasta poikkeustilanteesta. Kiinnostavien puheenvuorojen seuraamisen lisäksi me, jotka halusimme kurssista opintopisteet, teimme verkossa tehtäviä jokaisen luennon päätteeksi. Kurssi oli yksi toimivimmista, jonka olen opintojeni aikana käynyt. Opintoihin on tietenkin pystyttävä sitoutumaan, mutta samaan aikaan pitäisi muistaa, että opintielle lähdetään yhä erilaisemmista lähtökohdista. Läheskään kaikki eivät suorita sitä ensimmäistä tutkintoaan. Joskus elämäntilanne muuttuu kesken opintojen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on arvioinut, että lähes puoli miljoonaa ihmistä tarvitsee Suomessa laajaa täydennys- tai uudelleenkoulutusta lähivuosina. Jatkuvan oppimisen painoarvo luultavasti vain kasvaa. Sitä suuremmalla syyllä pitäisi varmistaa, että erilaisia vaihtoehtoja opintojen suorittamiseen on tarjolla. Tuntuu vanhanaikaiselta, että vuonna 2020 opiskelijan pitäisi edelleen istua liimautuneena luentosalin penkkiin voidakseen suorittaa kursseja. Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja.