Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Tarja Halonen Aamulehden haastattelussa: Suomi pomppaa ikävällä tavalla esiin työelämän tilastoissa – ”Tässä on ryhdistäytymisen paikka”

Suomalainen työelämä on kehittynyt presidentti Tarja Halosen mielestä oikeaan suuntaan. Olemme saaneet kohennettua sukupuolten välistä ja etnisten taustojen tuomaa epäatasa-arvoa lainsäädännöllä ja sopimuksilla. Suurimpia kotimaisen työn epäkohtia ovat Halosen mukaan työttömyyden peikko ja epätyypilliset työsuhteet. Halonen oli toinen pääpuhuja torstaina Työelämän tutkimuspäivillä Tampereella. – Meillä on edelleen ihmisiä, joilla ei ole oikeasti ollut mahdollisuutta saada säällistä työpaikkaa, jossa heillä olisi riittävä toimeentulo ja he tuntisivat olevansa tarpeellisia. Samalla, kun vakinaisessa työsuhteessa olevien ihmisten palkka ja muut edut ovat kasvaneet, työnantajapuolelle on tullut Halosen mukaan trendi supistaa varsinaisen työsuhteen käsitettä. Se on synnyttänyt rönsyjä ja erilaisia ei-tyypillisiä työnteon muotoja. Tämä tuottaa suurta eriarvoisuutta niin palkkaukseen, irtisanomissuojaan kuin sosiaalisiin etuuksiin. Myönteinen suhtautuminen urakehitykseen tulee tällöin aika vaikeaksi. – Pitäisi yksinkertaistaa. Jos ihmisen työvoima on tosiasiassa toisen palveluksessa ja määräysvallan alaisena, pitäisi tulla ne normaalit työsuhde-edut. Pysäyttävät tilastot Jon Kvistin Tampereen yliopiston suuressa luentosalissa esittelemät tilastot palkkaeroista olivat Halosen mukaan pysäyttäviä. – Suomi poikkeaa aivan ikävällä tavalla naisten ja miesten välisen palkkatasa-arvon suhteen muista Pohjoismaista. Siitä huolimatta, että naiset tekevät kokopäivästä työtä ja ovat hyvin koulutettuja, meillä pysyy sitkeästi kutakuinkin parinkymmenen prosentin palkkaero. Vaikka samasta työstä maksetaan samaa palkkaa, samanarvoisesta työstä ei makseta samanlaista palkkaa. Monet naisvaltaiset alat ovat Halosen mukaan tyypillisiä matalapalkka-aloja, vaikka niihin tarvittaisiin pitkä koulutus. Tällaisia ovat esimerkiksi sosiaalialan, terveydenhuollon ja kirjastojen työt. Vastaavasti miehisillä, teknisillä aloilla palkat ovat paremmat. Uusia verotusjärjestelmiä – Tässä on ryhdistäytymisen paikka. Meillä pitäisi oppia arvostamaan vaativaa työtä, jossa on pitkä koulutus, ja jota me pidämme suusanallisesti tärkeänä, mutta palkkaneuvotteluissa rahaa ei olekaan. Halosen mukaan olisi kehitettävä verotusjärjestelmiä, joilla teknologisessa yhteiskunnassa pystytään takamaan myös hoito-, koulutus- ja kulttuurialoille riittävä palkkataso. Maahanmuuttajien olisi Halosen mielestä päästävä mahdollisimman nopeasti töihin. Työelämä on hyvä tapa sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan ja oppia tarvittava määrä kieltä. Halonen sanoo olevansa erittäin iloinen, kun viime aikoina on tuotu esiin, ettei suomen kieltä heti tarvitse osata täydellisesti. – Ammattialakohtainen ja jokapäiväiseen elämään liittyvä kielitaito on hyvä alku. Opiskellaan sitten myöhemmin ne Kalevalat . Ilolla mukana ILOssa Tarja Halonen sanoo olleensa ilolla ILOn kanssa tekemisissä jo 1970-luvulta saakka SAK:n juristina. Hän arvioi, että hänen suurin työsarkansa ILOssa oli vuonna 2002 presidenttikaudella. – Minua pyydettiin maailmankomission rinnakkaispuheenjohtajaksi tutkimaan globalisaatiota ja sen sosiaalista ulottuvuutta. Saimme silloin aikaan Säällisen työn käsitteen, joka siirtyi jälkikäteen vuosituhattavoitteiden listalle ja on nyt yksi kestävän kehityksen tavoitteista. Kestävän kehityksen työ vie yhä jonkin verran Halosen aikaa. Pääosin hän työskentelee YK:n New Yorkin päämajassa. Halonen on mukana pääsihteeri António Guterresin rauhanneuvottelun ja naisten ja lasten terveyden toimikunnissa. Halonen on myös joidenkin YK-järjestöjen hyväntahdonlähettiläs ja mukana Columbian yliopiston professorin Jeffrey Sachsin Sustainable Solution Networkin johtoryhmässä. Kotimaassa Halonen on Helsingin yliopiston ja Kansallisgallerian hallitusten puheenjohtaja. – Kyllä mä olen ihan toivottavasti eläkkeeni edestä töitä tehnyt. Halonen oli menossa yliopistolta vielä sukulaisvierailulle Tampereelle ja TTT:lle katsomaan Koiran morsiamet . Sirkku Peltolan ote on Halosen mieleen. – Sirkku on hyvä. Hän tekee teatteria isoista ja vakavista asioista, mutta huumorikaan ei ole jäänyt eteiseen. Perjantaina Tarja Halonen on Tampereella vielä mukana Suomen YK-nuorten päivässä yliopistolla.