Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Lämmin talvi jätti jälkensä Tampereen sähkölaitokseen – ”Tällä hetkellä suunnitelmissa ei ole lämmön hintaan minkäänlaisia muutoksia”

Lämmin alkuvuosi jätti kylmän jäljen Tampereen sähkölaitoksen tulokseen. Konsernin tammi–huhtikuun liikevaihto supistui 4,8 miljoonalla eurolla edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Liikevoitto laski viidellä miljoonalla eurolla 24,3 miljoonaan euroon. Syynä alamäkeen on kaukolämmön myyntimäärän väheneminen kahdeksalla prosentilla ja päästöoikeuksien hinnan nousu. Tampereen sähkölaitoksen toimitusjohtajan Jussi Laitisen mukaan kyse on normaalista heilunnasta. Kaukolämpöasiakkaat voivat olla rauhassa. – Tällä hetkellä suunnitelmissa ei ole lämmön hintaan minkäänlaisia muutoksia, Laitinen sanoo. Hän jättää kuitenkin takaportin auki, sillä vielä ei tiedetä mitä hallitusohjelma tuo tullessaan. Laitisen mukaan kovia muutoksia ei näyttäisi olevan tulossa, mutta "jotain tulee ja se lisää painetta nostaa hintoja". Tampereen sähkölaitos ei ole nostanut kaukolämmön hintoja vuoden 2013 jälkeen. Lähes kaikki muut energiayhtiöt ovat hintojaan korottaneet. Laitisen mukaan toimintatavalla ei ole kasattu hinnankorotuspaineita yhtiön niskaan. – Olemme hakeneet edullisempia energialähteitä, ettei lämmön hintaa tarvitsisi nostaa. Toistaiseksi olemme onnistuneet, Laitinen toteaa. Kaukolämpötoiminnan heikentynyttä tilannetta paikkasi sähköntuotannon kannattavuuden paraneminen. Sähkön markkinahinta oli 11 prosenttia korkeampi kuin viime vuoden tammi-huhtikuussa. Tampereen sähkölaitoksen kannatti tehdä maakaasusta sähköä ja myydä sähkö pörssiin. Laitisen mukaan sähkömarkkinoilta ei tällä hetkellä koidu paineita nostaa sähköenergian hintaa. Päästöoikeudet ohjaavat Sähkön hintaa on nostanut erityisesti päästöoikeuksien kallistuminen. Päästöoikeuskauppa on ylipäätään tärkeässä roolissa energia-alan ohjauksessa. – Päästöoikeuden hinnan nousu kasvattaa turpeen käytön kustannuksia. Luultavaa myös on, että turpeen verotusta tullaan nostamaan, Laitinen sanoo. Tällöin turpeen käyttö ei olisi enää taloudellisesti niin kannattavaa kuin tällä hetkellä. Tampereen sähkölaitoksessa turpeen osuus polttoaineissa oli viime vuonna 20 prosenttia. Hallitusohjelmassa linjataan, että turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Tampereen sähkölaitos panostaa uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Naistenlahden kakkosvoimalaitos uudistetaan vuoden 2022 loppuun mennessä. Käyttöikänsä päähän tullut kattila vaihdetaan uuteen. Jatkossa laitoksessa on mahdollista käyttää pelkästään puupohjaista polttoainetta, haketta. Tällä hetkellä Naistenlahden voimalaitos käyttää haketta noin 600 gigawattituntia vastaavan määrä. Turpeen käytön puolittuessa määrä nousee 800 gigawattituntiin. Käytännössä tämä näkyy siinä, että kun tammikuussa Naistenlahteen kuljetettiin haketta 28 täysperävaunullista vuorokaudessa, nousee määrä jatkossa 43 kuormaan vuorokaudessa. Naistenlahden toinen yksikkö, kaasukombivoimalaitos, on tehoreservilaitos. Maakaasua tarvitaan Uusiutuvan energian ongelma on sen heikko varastoitavuus. Hake ei siedä varastointia yhtä hyvin kuin turve. Kylmänä talvena polttoainetta tarvitaan 15–20 prosenttia enemmän kuin leutona talvena. Tampereen sähkölaitoksen ei kannata varmuusvarastoida haketta niin paljon kuin sitä kaikkien kylmimpänä talvena tarvittaisiin. Jos turpeen käyttöä ei lainkaan sallita, on etsittävä vaihtoehtoisia energialähteitä. – Olisi pidettävä suuressa mittakaavassa yllä öljyn polttomahdollisuutta. Se ei ole järkevää, koska öljy vaatii erilaisen voimalaitoksen kuin puu ja turve, Laitinen sanoo. Tampereen sähkölaitoksen energiantuotannossa suurin yksittäinen osuus viime vuonna oli maakaasulla. Sen osuus paletissa oli 27 prosenttia. – Suomessa maakaasun käyttöä on poliittisilla veropäätöksillä haluttu lopettaa ennen kivihiilen käyttöä. Energia-alalla tämä on ihmetyttänyt. Maakaasua on järkevää käyttää hyvin kylminä aikoina, Laitinen sanoo. Tampereen sähkölaitos aikoo käyttää maakaasua varapolttoaineena vielä pitkään. Rinteen hallituksen linjauksiin sisältyy maininta siitä, että sähkön siirtohintojen hillitsemiseksi toteutetaan sähkönsiirron kustannusselvityksen johtopäätöksiä, kuten alituottojen tasausjakson pidennys. Tämä tarkoittaa, että yli- ja alituottoja ei tarvitsisi tasata neljän vuoden aikana, vaan kahdeksan vuoden aikana. – Tämä olisi hyvä toteuttaa. Siirtohinnoittelu tulisi vakaammaksi, Laitinen sanoo.