Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Tämä Suomen koronatilanteesta pitää nyt tietää – kokosimme vastaukset seitsemään tärkeimpään kysymykseen

Missä vaiheessa epidemia on Suomessa? Suomessa ollaan siirtymässä koronaepidemian kiihtymisvaiheeseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan tähän viittaavat useat merkit, kuten ilmaantuvuuden nousu, positiivisten näytteiden kasvava osuus otetuista näytteistä, tartunnanlähteiden jäljityksen vaikeutuminen ja jatkotartuntojen yleistyminen. Myös sosiaali- ja terveysministeriö kertoi keskiviikkona tiedotteessaan, että se on aloittanut varautumisen koronatapausten nopeaan lisääntymiseen, koska kiihtymisvaiheeseen siirtymisen uhka on ilmeinen. THL:n erikoistutkija Simopekka Vänskä huomauttaa, että viralliset luokitukset epidemian perustasosta, kiihtymisvaiheesta ja leviämisvaiheesta on syytä pitää erillään kansakielisestä epidemian kiihtymisen ajatuksesta. – Virallisen luokituksen kiihtymisvaiheelle antavat viranomaiset. Kansankielisesti voidaan toki ajatella, että jos tapausmäärät kasvavat, niin silloin epidemia jollakin tavalla kiihtyy. THL:n mukaan tapausmäärät Suomessa ovat lisääntyneet noin sadalla viikossa elokuun lopusta lähtien. Viime viikolla uusia varmistettuja tartuntoja oli noin 300 enemmän kuin tätä edeltävällä viikolla. Milloin ollaan kiihtymisvaiheessa? Syyskuun alussa otettiin käyttöön hallituksen koronaepidemian hillitsemistä koskeva toimintasuunnitelma, jossa epidemiatilanteen kehitys jaettiin kolmeen mahdolliseen vaihtoehtoon. Kiihtymisvaiheessa koronaviruksen alueellinen ilmaantuvuus on noin 10–25 tapausta 100 000 asukasta kohden 14 vuorokauden tarkastelujaksolla. Koronaepidemian vaiheen kullakin alueella määrittelevät alueelliset viranomaiset ja sairaanhoitopiirit. Epidemiaa torjutaan tartuntatautilain nojalla ensisijaisesti paikallisin ja alueellisin toimenpitein. THL:n mukaan viimeisen kahden viikon aikana koko Suomessa on todettu 463 tautitapausta enemmän kuin edeltävän kahden viikon aikana. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli tuoreimman sunnuntaina päättyneen seurantajakson aikana 17,8 tapausta, kun edellisen kahden viikon aikana ilmaantuvuus oli 9,3. Millä alueilla kiihtymisen kriteerit täyttyvät? Epidemiatilanne on nyt alueellisesti hyvin vaihteleva. Viikolla 38 koronatapausten ilmaantuvuus kasvoi eniten Keski-Suomen, Helsingin ja Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirien alueilla verrattuna edeltävään viikkoon. Osa kasvaneista tapausmääristä selittyy tunnetuilla tartuntaryppäillä. Epidemian kiihtymisvaiheen kriteerit täyttyvät tuoreimman kahden viikon seurannan perusteella Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla, Helsingissä ja Uudellamaalla, Keski-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Päijät-Hämeessä sekä Pohjois- ja Etelä-Savossa. Väkilukuun nähden eniten tartuntoja on varmistettu Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa, mutta suurin osa tapauksista on yhä Husin alueella. Jos sairaanhoitopiirit toteavat, että alueella on siirrytty epidemian kiihtymis- tai leviämisvaiheeseen, voidaan alueella ottaa käyttöön esimerkiksi THL:n laajemmat maskisuositukset. Näin tehtiin jo perjantaina Kanta-Hämeessä ja Keski-Uudellamaalla. Helsingin ja Uudenmaan koko alueella annettiin vahva maskisuositus. Miten epidemiatilanne kehittyy? Käytännössä epidemian huippu on vielä edessä, kunnes tapausmäärät kääntyvät laskuun. Vänskän mukaan on mahdoton ennustaa, tuleeko huippu ensi viikolla, ensi kuussa vai vasta ensi vuonna. – Toki sehän nyt on selvää, muidenkin maiden esimerkkien valossa, että jos tauti pääsee vapaasti jylläämään väestössä, niin sitten huippu tulee olemaan korkea. Eri suositusten tavoite on tietenkin välttää tällainen tilanne, Vänskä toteaa. – Ylöspäin meneminen voi siis toki jatkua, vahvempanakin kuten keväällä, mutta myös voi käydä tasaantuminen tai käyrien taittuminen alaspäin, riippuen mitä todellisuudessa tapahtuu ja tehdään. Miten tilanne vertautuu kevääseen? Havaittujen tapausten käyrät nousevat, mutta hitaammin kuin keväällä. Kevään ja syksyn tapausmäärien käyrien tasot eivät ole kuitenkaan täysin vertailukelpoisia. Keväällä testattiin hyvin vähän verrattuna nykyiseen tilanteeseen. Keväällä oli siis todennäköisesti paljon sellaisia tapauksia, jotka jäivät havaitsematta, mutta jotka nykyisellä testausaktiivisuudella olisi havaittu. Lisäksi sairaalaan joutuvia vakavan tautimuodon saaneita on syksyllä ollut suhteessa paljon vähemmän, mutta lieviä tapauksia havaitaan nyt paljon. – Tartuntamäärien kasvu selittyy osittain suuremmilla testausmäärillä. Toisaalta testausmäärät ovat jo jonkin aikaa olleet korkeat, joten aitoakin kasvua on nousseiden havaintomäärien taustalla, kertoo erikoistutkija Vänskä. Laboratorioiden virustestauskapasiteetti on tällä hetkellä noin 20 000 näytettä päivässä. Viikolla 38 analysoitiin päivittäin noin 8 000–15 000 koronavirustestiä ja positiivisten tapausten osuus oli yli 0,5 prosenttia. Positiivisten covid-19-tapausten osuus testatuista näytteistä on noussut, kun edellisellä viikolla se oli 0,2 prosenttia. Nuorten ja nuorten aikuisten osuus tapausmääristä on nyt suurempi kuin keväällä. Mistä tartunnat tulevat? Viime viikkoina eri puolilla Suomea on todettu useita tartuntaryppäitä ja jatkotartuntoihin johtaneita joukkoaltistumisia eri puolilla maata. Jo kolmen viikon ajan tartuntamäärät ovat kasvaneet noin sadalla tapauksella viikoittain. Tartuntamäärät alkoivat kasvaa elokuun lopussa, kun koulujen ja oppilaitosten syyslukukausi alkoi. Laaja etätyösuositus oli päättynyt elokuun alussa, ja moni palasi työpaikalle kesälomalta. Samaan aikaan käynnistyivät harrastukset ja urheilujoukkueiden harjoitukset. Kesällä höllennettiin myös matkustusrajoituksia, ja elokuussa arviolta puolet tartunnoista tuli ulkomailta. Viikolla 38 tartunnanlähde oli ulkomaat vain noin kuudessa prosentissa tautitapauksista, kun kotimaa oli lähde yli 40 prosentissa. Tartunnanlähde jäi epäselväksi noin 44 prosentissa tapauksista. Epidemian leviämisvaiheessa alle puolet tartuntalähteistä pystytään jäljittämään. Koronatapauksista noin 80 prosenttia on todettu alle 50-vuotiailla, ja noin puolet alle 30-vuotiailla. Tilanne on pysynyt samanlaisena elokuun puolestavälistä lähtien. Nyt eniten koronatartuntoja on todettu 20–29-vuotiaiden keskuudessa. Tartuntoja on tapahtunut muun muassa perhepiirissä, harrastustoiminnassa, oppilaitoksissa ja yksityistilaisuuksissa. Paljon huomiota ovat saaneet myös tartuntaketjut urheilujoukkueissa. Mitä tapahtuu kiihtymisvaiheen jälkeen? Kiihtymisvaiheessa ilmenee paikallisia ja alueellisia tartuntaketjuja, jotka ovat pääsääntöisesti jäljitettävissä, ja sairaalahoidon tarpeeseen pystytään vastaamaan ilman erityistoimia. Jos tilanne pahenee entisestään, siirrytään koronavirusepidemian leviämisvaiheessa, jossa sairaalahoidon ja tehohoidon tarve kasvaa voimakkaasti. Epidemian leviämisvaiheessa koronavirustartunnat leviävät alueellisesti tai laajemmin. Silloin taudin ilmaantuvuus on noin 18–50 tapausta 100 000 asukasta kohden 14 vuorokauden aikana ja tapausten päivittäinen kasvunopeus on yli 10 prosenttia. Jutussa käytetty lähteenä myös THL:n ja STM:n tilannearvioraporttia 23.9.2020. Sunnuntaihin mennessä Suomessa oli todettu yhteensä 9 682 covid-19-tautitapausta. Uusia tapauksia varmistui lauantain jälkeen 105. Tuoreimman 27.9. päättyneen kahden viikon seurantajakson aikana todettiin 975 uutta tautitapausta. Uusien tapausten ilmaantuvuus väestöön suhteutettuna oli 17,8 tapausta 100 000 asukasta kohden. Edellisellä 14 päivän seurantajaksolla uusia tapauksia oli 512 ja ilmaantuvuus oli 9,3 tapausta 100 000 asukasta kohden. Perjantaina sairaalahoidossa oli 21 ihmistä, joista tehohoidossa oli kaksi. Tautiin liittyviä kuolemia on raportoitu yhteensä 343. Sunnuntaihin mennessä koronatestejä oli tehty Suomessa yhteensä 960 659. Laboratorioiden virustestauskapasiteetti on tällä hetkellä noin 20 000 näytettä päivässä. Viikolla 38 analysoitiin päivittäin noin 8 000 - 15 000 koronavirustestiä ja positiivisten tapausten osuus oli yli 0,5 prosenttia. Edellisellä viikolla se oli 0,2 prosenttia. Joukkotartunnat osoittavat, että koronavirus tarttuu pidemmässä lähikontaktissa tehokkaasti. Kouluun, päiväkotiin, töihin tai harrastuksiin ei tule lähteä oireisena. Tartuntoja voi ehkäistä välttämällä lähikontakteja muihin ihmisiin ja huolehtimalla käsihygieniasta. Maskisuositus Epidemiatilanteen kiristyminen uuteen vaiheeseen tarkoittaa tiukempia rajoituksia ja suosituksia. Viime torstaina THL päivitti maskisuositustaan. Epidemian "perusvaiheessa" suositus on koskenut julkisia liikennevälineitä. THL suosittelee maskin käyttöä alueilla, joissa on ilmennyt tartuntoja kahden viikon aikana. Viimeisen seurantajakson aikana kaikilla alueilla on todettu uusia tapauksia. THL:n maskisuositus laajenee kiihtymisvaiheessa koskemaan myös julkisia sisätiloja ja yleisötilaisuuksia, joissa lähikontakteja ei voida aina välttää. Jos epidemiatilanteen huononeminen jatkuu leviämisvaiheeseen, suojainten käyttöä laajennetaan edelleen.