Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Kuka tarjoaisi päihdekuntoutujalle vertaistukea tai järjestäisi ruoka-apua ellei järjestöjä olisi? Toimintojen rahoitus ei saa olla vaakalaudalla

Koronaepidemian aiheuttaman veikkausvoittovarojen pienentymisen johdosta järjestöjen tulevaisuus on ollut vaakalaudalla. Tuottojen aleneman seurauksena valtiovarainministeriön budjettiesityksessä järjestöjen avustuksista ehdotettiin alun perin leikattavaksi kaikkiaan 127 miljoonaa euroa. Onneksi hallitus onnistui turvaamaan järjestöjen tulevaisuuden ensi vuoden osalta. Budjettiriihessä päätettiin kompensoida menetetyt tulot järjestöille täysimääräisesti. Kiitos kuuluu myös aktiivisille järjestötoimijoille, jotka ovat olleet aktiivisesti yhteydessä meihin päättäjiin. Järjestöjen tekemä työ näkyy lähes jokaisen suomalaisen arjessa. Omalla toiminnallaan ne edistävät terveyttä, tarjoavat vertaistukea ja opastusta. Hyvinvoinnin eteen tehtävä työ ulottuu aina lapsista vanhuksiin. Ilman järjestöjä suomalainen yhteiskunta ei tule toimeen. Vaikka kompensaatio onnistuttiin nyt tekemään, pidemmällä aikavälillä rahoitukselle on luotava kestävä ratkaisu, joka ei ole sidoksissa Veikkauksen tuottoihin tai pikapaikkauksiin. Järjestöjen työ on vahvasta eettisestä arvopohjasta kumpuavaa voittoa tavoittelematonta toimintaa, jonka rooli yhteiskunnassamme jää helposti huomaamatta. Pidämme sitä itsestään selvyytenä. On kuitenkin syytä pysähtyä miettimään, kuka tätä työtä tekisi, jos järjestöjä ei olisi. Kuka järjestäisi lapsille tai nuorille ohjelmaa? Mikä taho tarjoaisi päihdekuntoutujalle vertaistukea? Kenen puoleen voisi kääntyä läheisen sairastuessa vakavasti? Entä ruoka-avun järjestäminen heille, joiden rahat eivät tahdo riittää jokapäiväiseen leipään? Järjestöjen kautta tarvitsemaansa tukea saavat monet kaikkein heikommassa asemassa olevat ihmiset. Ilman järjestöjä moni tukea tarvitseva lapsi, nuori tai sairastuneen omainen, pitkäaikaissairas, maahanmuuttaja, päihde- tai mielenterveysongelmainen, vammainen, ikäihminen ja pitkäaikaistyötön jäisi vaille apua juuri silloin kun sitä eniten kaipaisi. Kyse on myös ennaltaehkäisemisestä. Vallitsevassa tilanteessa järjestöjen rooli on entistä merkittävämpi, kun kasvava epävarmuus aiheuttaa huolta ja ongelmia lisäten tarvetta matalan kynnyksen tukipalveluille. Tämän työn tekemättä jääminen aiheuttaisi merkittävän sosiaali- ja terveyspalvelumenojen kasvun. Järjestöjen tekemä työ on yhteiskunnallemme korvaamatonta. Siksi järjestöjen tulevaisuuden turvaaminen kestävällä tavalla on äärimmäisen tärkeää. Arpajaislain uudistamisen yhteydessä on järjestöjä kuultava herkällä korvalla. Kirjoittaja on keskustan kansanedustaja