Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Armollisuuden opiskelija – Lotta Harala selätti syömishäiriön ja selkäleikkauksen: ”Olen oppinut jopa nauttimaan levosta ja löffimisestä”

– Joskus pitää lähteä kauas nähdäkseen lähelle, tiivistää aitajuoksija Lotta Harala puolentoista viime vuoden tapahtumat. Harala on tekemässä vahvaa paluuta pika-aitoihin sen jälkeen kun vuosi 2019 jäi lähes kokonaan väliin selkäleikkauksesta toipumisen takia. Hän juoksi uuden ennätyksensä 13,13 Lahden gp-kisoissa viime keskiviikkona. Lajin kilpailu on kovenemassa entisestään, kun kärkikolmikko Annimari Korte , Nooralotta Neziri ja Reetta Hurske kuuluu jo ennestään suomalaisen yleisurheilun kiinnostavimpiin nimiin. Lahden-kilpailun jälkeen Haralan uran kymmenestä parhaasta ajasta viisi on Tilastopajan tilastojen mukaan juostu tällä kaudella. Se kielii perustason nousemisesta. Syksyllä 2018 Harala ehti lähteä Helsinkiin Kai Kyllösen valmennukseen. Aika pääkaupungissa jäi lyhyeksi, kun Kyllösen työkiireet estivät yhteistyön jatkumisen. Siinä vaiheessa Harala katsoi kaukaa lähelle. Hän palasi Tampereelle, kun valmentajaksi löytyi seitsenottelija Maria Huntingtonia jo valmentanut Matti Liimatainen . Taustaa vuosien takaa Liimatainen ja Harala ovat tunteneet toisensa pitkään. Harala kuvailee Liimataisen lähes asuvan Pirkkahallilla, jossa hänkin on harjoitellut eri valmentajiensa kanssa. Tutustumisessa pystyi hyppäämään muutaman ensimmäisen vaiheen yli, kun valmentaja oli vanha tuttu. Haralan valmentajat ovat vaihtuneet viime vuosina usein, kun valmentajien siviilielämässä tapahtuneet muutokset ovat tehneet yhteistyöstä hankalaa. Silti vasta viime syksynä Harala päätyi tutun Liimataisen ryhmään. Liimatainen on tallentanut videolle suojattiensa suorituksia vuosien varrelta, ja 28-vuotias Harala on ollut samoissa kilpailuissa. – Matilla on paljon videoita kilpailuistani. Varmaan kymmenen vuoden takaa, jos ei kauempaakin. Matin on ollut helppo lähteä valmentamaan minua, kun hän tietää ominaisuuteni sen, ja millainen tyyppi olen juoksijana ja ihmisenä, Harala sanoo. Liimatainen muistetaan viime syksyn MM-kisoista, joiden aikana hän kommentoi värikkäästi Huntingtonin kisapäivinä. Harala kiittelee Liimataisen kykyä luoda harjoituksiin rento ilmapiiri. – Hän osaa olla hetkessä läsnä. Ei turhaan murehdita ja stressata tulevia juttuja. Persoonana Matti on oikein lupsakka ja hauska kaveri. Meillä menee huumorit hyvin yksiin. Varmaan huumorintajuton tyyppi ei Matin kanssa jaksaisi. Perfektionisti Haralan matka urheilijana ei ole ollut pelkkää auringonpaistetta. 17-vuotiaana hän sijoittui alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa pika-aitojen neljänneksi, mutta sairastui ortoreksiaan. Se on syömishäiriö, joka aiheuttaa pakonomaisen halun syödä mahdollisimman terveesti. Harala sanoo olevansa taipuvainen perfektionismiin. Hän on kuullut äidiltään, että näin on ollut jo pienestä lähtien. Kun Harala päätti panostaa urheiluun kaikkensa, hän alkoi hankkia tietoa ravitsemusohjeista. – Oikeastaan joka dieetissä oli jotain, mitä ei saanut syödä ja mitä piti välttää. Poimin jokaisesta vähän kaikkea, jolloin jäi hyvin suppeasti sitä, mitä sai syödä. Siitä tuli suorittamista. Ei oikeastaan ollut enää mitään, mitä sain syödä hyvällä omallatunnolla. Mitä tahansa söin, oli huono omatunto ja söin ihan liian vähän, Harala kertoo. 84-senttisillä naisten aidoilla juostuna Haralan tuloskehityksessä näkyy selkeä pysähdys. Vuonna 2010 hän juoksi ajan 13,65. Seuraava parannus ennätykseen tuli vasta vuonna 2013 ajalla 13,52. Ennätyksen jumiutumisen aikoihin Haralan ortoreksia oli pahimmillaan. Sen jälkeen ruokasuhde alkoi vähitellen palautua normaaliksi ja ennätys parani hitaasti. Isommat parannukset tulivat vasta kesinä 2017 ja 2018, jolloin Harala korotti ennätystään 26 sekunnin sadasosaa kahden kesän aikana. Selkäleikkaukseen Harala lähti ennätyksensä ollessa 13,15. Siitä irtosi Lahdessa viime viikolla kaksi sadasosaa. Paluu perusasioiden äärelle Nyt Harala sanoo olevansa terveellisen ruoan ystävä. Karkkien ja muiden herkkujen perään hän ei ole ollut koskaan. – Pyrin syömään terveellisesti ja siten, että syöminen tukee tavoitteita optimaalisesti. Toki meidänkin lajissamme on merkitystä painolla, mutta pyrin syömään sallivasti ja monipuolisesti. Olen palannut perusasioiden ääreen: riittävästi hiilareita ja kaikkea tarpeellista mutta ei mitään liikaa. Vaikka Haralan suhde ruokaan on tervehtynyt, syömishäiriö painoi mieltä pitkään. – Se oli pitkä vyyhti saada selvitetyksi ja monen vuoden taisto selvitä. Voin sanoa, että täysin olen eheytynyt siitä vasta viimeisimmän vuoden aikana. Vaikka syöminen monipuolistui, tiukka kontrolli säilyi. Harala sanoo ahdistuneensa esimerkiksi tapahtumissa tai ystävien kanssa tapaamisissa, joissa hän söi muiden kuin itsensä tekemää ruokaa punnitsematta sitä. Kun Harala söi näissä tapaamisissa mielestään liikaa, hän saattoi rangaista itseään syömällä seuraavina päivinä hyvin pieniä kalorimääriä. – Perheen kanssa yhteisiin ruokailuihin olen halunnut henkisesti valmistautua viikkoja ennen tapahtumaa. Tietyllä tavalla ne ovat samaan aikaan olleet ihania sekä ahdistusta tuottavia hetkiä. Ihan viimeisimpien kuukausien aikana tämä on helpottunut, eikä syömiseni ole enää pakko olla niin kontrolloitua. Tarinaa tulosten takaa Ravintopuolen saattaminen parempaan kuntoon on aiturin mielestä tärkeä taustatekijä tuloskehityksessä. – Pysyy ehjänä eikä tule loukkaantumisia, kun syö riittävästi. Toki myös sellainen yleinen tasapaino on löytynyt. Paikka, jossa on hyvä olla, ja valmentaja, jonka kanssa yhteistyö on lähtenyt hyvin sujumaan. Ei ole koko ajan sellainen olo, että mihin pitää lähteä. Kun on tasapaino elämässä ja mielessä, kyllä se vaikuttaa positiivisesti kehitykseen. Lisäksi Harala uskaltaa nyt levätä. Hän sanoo ikuiseksi haasteekseen sen, että on harjoitellut liian paljon ja liian kovaa. Omaa aikaa Harala sanoo tarvitsevansa paljon ja mieluiten kotona oleillen. – Olen oppinut jopa nauttimaan levosta ja löffimisestä, enkä tunne siitä huonoa omaatuntoa. En ole äärimmäinen sosiaalisten tilanteiden ystävä, kun tarvitsen lepoa ja latautumista. Minulle shoppailupäivä on kauimpana hyvästä rentoutumispäivästä. Harala on puhunut syömishäiriöstään aiemminkin avoimesti. Avoimuus on eräs hänen ohjenuoristaan myös sosiaalisessa mediassa. Haralan Instagram-tilillä on yli 40 000 seuraajaa. Harala on kuulunut EM-valmennusryhmään ja saanut sitä kautta rahallista tukea, mutta opetus- ja kulttuuriministeriön urheilija-apurahoja hän ei ole saanut koskaan. Toimeentulossaan ja urheilijabudjetissaan Harala pystyy nojaamaan yhteistyökumppanuuksiin, joissa yksi osa on Instagram-näkyvyys. – Minulle on aina ollut tärkeää, että en ohjeista muita ylhäältä alaspäin. Jaan omaa tarinaa urheilutulosten takana. Matkaa ja tarinaa sekä urheilijana että ihmisenä. Sitä, miten kehityn ja mitä haasteita kohtaan. Harala sanoo, että toimeentulo ei järkkynyt viime kaudella, kun kilpailukausi piti jättää väliin. Toisaalta hyvät tulokset tänä vuonna ovat saaneet huomaamaan, että kisoista kertominen oli pitkän aikaa poissa kuvavirrasta. Ei laihuuskilpailu Heinäkuun alkupuoliskolla käydyn Jyväskylän gp:n kisan jälkeen Harala kertoi saamastaan Instagram-kommentista, jossa hänen ulkonäköään kommentoitiin ja arvioitiin tulosten parantuvan tiukemmalla vartalolla. Harala kommentoi omassa viestissään, että urheilijat eivät kilpaile laihuuskilpailussa. Tuekseen hän sai useita suomalaisia urheilijoita. – Olen äärimmäisen kiitollisessa ja onnellisessa asemassa, että vuosien aikana on tullut ihan muutama tuollainen ilkeämpi kommentti. Tiedän, että on paljon ihmisiä, jotka saavat niitä valtavan määrän. Kaikki sympatia heille, koska itse en tiedä, miten sitä kestäisin, hän sanoo. Hän sanoo nostaneensa asian esiin, koska halusi kantaa vastuuta muiden urheilijoiden, erityisesti nuorempien, suuntaan. – Nuorena urheilijana urheilijaksi kasvun polulla on herkkiä hetkiä, jolloin tuollaiset kommentit voivat olla todellisen kriisin paikka. Harala muistuttaa, että urheilijan kuuluukin olla arvosteltavana suorituksensa perusteella. Aitajuoksussa ja lukuisissa muissa yksilölajeissa tulos kertoo lahjomattomasti urheilijoiden paremmuusjärjestyksen. Jos arvostelu leviää esimerkiksi ulkonäköön, urheilijan elämä voi muuttua kokonaisvaltaisesti karuksi arvostelun kohteena olemiseksi. – Urheilu ei ole tasa-arvoista siinä mielessä, että urheilijan arvo mitataan siinä, miten hyvin suoriutuu. Eikä sen kuulukaan olla. Mutta arvo urheilijana on totaalisen eri asia kuin arvo ihmisenä. On ollut tärkeä oppi tiedostaa, että vaikka epäonnistuisin urheilijana, ihmisenä olen silti riittävä ja arvokas. Harala pyrkii kehittymään yhä paremmaksi kiitollisuudessa ja armollisuudessa itseään kohtaan. Instagramissa hän on pitänyt kiitollisuuspäiväkirjaa, jotta kiitollisuuden aiheet eivät unohtuisi. Harala sanoo olevansa ihminen, joka on muita kohtaan äärimmäisen positiivinen ja optimistinen mutta löytää omasta tekemisestään valtavasti negatiivista ja kritisoitavaa. Kun Haralaa pyytää listaamaan ihmisiä järjestykseen sen mukaan, keiltä saa eniten positiivista palautetta, hän sanoo olevansa itse jonon hännillä. Kärjestä löytyvät avopuoliso eli jääkiekkoilija Matias Myttynen sekä oma äiti. Valmentaja Matti Liimataiselta kannustuksen löytää, kun osaa lukea rivien välit. – Matin tapa kannustaa on sellainen, että ’no ei ollut katastrofi’. Siitä pitää vähän kaivaa se kehu, Harala sanoo nauraen. Itsekriittisyyden lisäksi Harala sanoo olevansa kilpailuhenkinen. Asiaan kuuluu häviämisen vihaaminen. Eikä kilpailu jää vain juoksuradalle. Kotioloissa Harala sanoo haastavansa Myttystä jatkuvasti kilpailuihin pienissäkin asioissa esimerkiksi ruoanlaiton yhteydessä. – Ehkä ikuinen, mikä ärsyttää, on se, kun tehtiin ruokaa ja Matias naputti paistinlastalla pannun reunaan. Hän teki sen jotenkin niin nopeasti, enkä pystynyt tekemään yhtä nopeasti. Se meni ihan tunteisiin. Saan kilpailua aikaan ihan kaikesta. Kilpakumppanit insipiroivat Kun selkäleikkaukseen meno selvisi ja katseet siirtyivät eteenpäin, kiitollisuutta oli jonkin aikaa vaikeampi löytää. – Koko ajan ykkösenä on urheilu ja siinä menestyminen. Vaikka ulospäin ei ole näkynyt, olen aika paljon kärsinyt siitä, että ura on ollut ajoittain niin haastava. Silti Harala tiedosti, että selkäleikkaus on mahdollisuus päästä urheilijana uudelle tasolle. Selästä poistettiin helmikuussa 2019 arpimassaa, joka painoi hermoa puristuksiin. Lisäksi ristiluuta hiottiin. Aitajuoksija sanoo, ettei ikinä ajatellut joutuvansa vaan pääsevänsä leikkaukseen. Leikkaus ja onnistunut kuntoutus jäivät Helsingin-visiitin keskeiseksi anniksi. Leikkaus oli Haralan uran ensimmäinen, ja hänelle kerrottiin, että voisi kestää kaksi vuotta ennen kuin selän hermotukset palaavat täydelle tasolle. Kuntoutuksen aikana pilkisti esiin halu kilpailla. – Olin, että ’joo joo, hoidan tämän puolessa vuodessa’. En tajunnut, miten paljon työtä kuntoutuminen vaatii. Yllättävän kauan siinä menee, että pikateholajissa hermotus palautuu. Harala juoksi alkuerän ja finaalin vain neljä kuukautta leikkauksen jälkeen Tampereella kansallisissa kisoissa. Ajat 13,78 ja 13,80 olivat kaukana normaalitasosta. Jyväskylässä runsas viikko myöhemmin kilpailu jäi kesken. Katseet oli pakko siirtää kauteen 2020, jonka aikana piti alun perin juosta Tokion olympialaiset. Tokion tulosrajaan Haralalla on ennätyksellään matkaa vielä 0,29 sekuntia. Tämän kauden tulokset eivät rajoiksi kelpaa, koska koronavirus sekoitti yleisurheilukauden. Suomalaisista rajan rikkoivat viime vuonna Korte ja Hurske. Harala sanoo olevansa mielellään haastaja. – Tiedämme toistemme potentiaalin ja sen, ettei kukaan voi jäädä lepäilemään laakereilleen tai sieltä tulevat kaverit takaa. Se inspiroi, miten kilpakumppanit ovat kehittyneet viimeisen vuoden aikana. Nyt on päässyt itse terveenä harjoittelemaan noin puolesta vuodesta vuoteen ja tiedostaa, mitä vuodessa voi tapahtua.