Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Annimari Kortteen mielessä on huima haaste aitajuoksijoille: ”Veikkaan, että olisin siinä aika hyvä”

Koronavirus muutti monen urheilijan tavoitteita, mutta aitajuoksija Annimari Kortteella ne ovat pysyneet samoina. Hänelle tärkeintä on omien rajojen ja ennätysten rikkominen. Se ei muutu, vaikka kisat muuttuvat. – On sama, missä ennätyksiä juoksee, vaikka piirikunnallisissa kisoissa. Mielellään ne tietysti juoksisi olympialaisten tai Euroopan mestaruuskisojen finaaleissa, Korte sanoo kotikentällään Kirkkonummen Veikkolassa. Veikkolaan hän palasi kesken pitkää harjoitusleiriään Floridassa. Vaikka leiri keskeytyi koronaviruksen takia, Kortteelle kävi lopulta hyvä tuuri. Hän ei jäänyt jumiin sisätiloihin Espanjaan, kuten hänen sikäläiset treenikaverinsa Valenciassa. – He eivät päässeet ulos kahdeksaan viikkoon. Minä sentään olen saanut harjoitella ulkona, Korte sanoo. Alkuperäisen suunnitelman mukaan Kortteen piti palata Yhdysvalloista Valenciaan, jossa hänellä on vuokra-asunto. Nyt hän yrittää saada espanjalaisen ystävänsä tyhjentämään asunnon ja tuotua tavarat Suomeen. – Menisin muuten itse, mutta joutuisin uudestaan karanteeniin. Orlandossa Floridassa oli koronan takia ulkonaliikkumiskielto, mutta Korte sai urheilukentän valvojan poikkeusluvalla käydä siellä harjoittelemassa ja juoksemassa aitoja. – Ei ollut ihan laillista, mutta sain mennä varhain aamulla, Korte naurahtaa. Suomeen hän päätti palata heti sen jälkeen, kun hän kuuli, että elokuun lopulle merkityt yleisurheilun EM-kisat Pariisissa on peruttu. Siis peruttu kokonaan, ei siirretty. – Ensin itkin jonkin aikaa. Sitten varasin lennot kotiin ja rauhoituin. Koska Orlandosta ei ollut lentoja Lontooseen, Kortteen piti ajaa neljä tuntia Miamiin. – En ollut matkalla kontaktissa kenenkään kanssa. Lentokenttä oli tyhjillään. Lentoemännillä oli maskit kasvoilla ja koneessa vähän ihmisiä, Korte kertoo kotimatkastaan. Suomessa hän joutui kahden viikon karanteeniin, joka päättyi viime perjantaina. Espanjalainen Rafael Blanquer lähettää Kortteelle harjoitusohjelmat, ja Mikael Ylöstalo on käynyt valvomassa niitä Veikkolassa. Karanteenin jälkeen Korte saa jälleen käydä harjoituksissa sisällä, esimerkiksi Liikuntamyllyssä Helsingissä, jos kevätsää kääntyy huonoksi. EM-kisojen peruuntuminen harmitti senkin takia, että Korte oli viime kaudella 100 metrin tilastoissa Euroopan kolmonen ajallaan 12,72. – Mitali olisi oikeasti ollut mahdollinen. Nyt joutuu kaksi vuotta odottamaan. Seuraavat EM-kisat ovat vuonna 2022 Münchenissä. Ensi vuonna piti kilpailla myös MM-mitaleista Eugenessa, mutta kisat siirtyivät vuodella, kun Tokion kesäolympialaiset ovat vuonna 2021. Näin yleisurheilun MM- ja EM-kisat järjestetään vain kolmen viikon välein kesällä 2022. Arvokisaputki jatkuu vielä senkin jälkeen. – Olin alun perin ajatellut, että vuosi 2022 olisi hyvä aika lopettaa ura. Nyt on fiilis, että voisin jatkaa vielä Pariisin olympialaisiin 2024 asti, 32-vuotias Korte miettii. Vuonna 2023 vuorossa ovat vielä MM-kisat Budapestissä. Myös hallikisat ruuhkautuvat ensi talvena, kun EM-kisat ovat Torunissa Puolassa maaliskuun alussa ja MM-kilpailut Nanjingissa Kiinassa saman kuun lopussa. Korte paransi vuodessa ennätystään 0,42 sekuntia. Kaudella 2018 hänen paras aita-aikansa oli 13,14 sekuntia. Hurja parannus johtui siitä, että viime vuosi oli pitkästä aikaa ensimmäinen kunnon kausi sitten nuoruusvuosien, kun Korte sai harjoitella terveenä. Tältä kesältä Korte odottaa jopa uutta tulosharppausta. Hän kertoo harjoitelleensa kolme kertaa enemmän kuin vuosi sitten. Viime kesänä vaivannut takareisivamma parani lokakuussa vietetyn ylimenokauden aikana. – Olen saanut olla terveenä. Allergioita on aina. Ne ovat minulle normaaleja, niistä ei pääse eroon.” Tavoitteellisena urheilijana Korte arvelee, että hänellä on realistinen mahdollisuus jopa 12,50 sekunnin loppuaikaan. – Se on ihan mahdollinen, mutta siihen tarvitsen kaksi juoksua tunnin sisällä, alkuerän ja finaalin”, Korte sanoo. Korte uskoo, että kilpailukaudesta tulee koronasta huolimatta lopulta hyvä, kun se saadaan käyntiin. Hän on jo ilmoittautunut Lahden Ahkeran yleisurheilukisoihin, jotka yritetään pitää 7. kesäkuuta. Naisten 100 metrin aidat lisättiin ohjelmaan, kun Korte sitä kysyi. – En ole yhtään valmistautunut kisaamaan kesäkuussa. Ajalla ei ole merkitystä, kunhan näytämme maailmalle, että kyllä tästä vielä hyvä tulee, hän sanoo. Tshekin yleisurheiluliitto ilmoitti äskettäin, että se aloittaa kilpailutoiminnan 1. kesäkuuta. – Se on antanut tosi paljon toivoa urheilijoille ympäri maailmaa. Siksi olisi hyvä päästä kisaamaan. Juhannuksen jälkeen naispika-aitajuoksijat yrittävät järjestää oman kutsukilpailunsa Jyväskylässä, jossa on tarkoitus pitää myös yhteisleiriä Nooralotta Nezirin kanssa. – Kaikki, jotka haluavat, saavat tulla kisaan mukaan. Kotimaisen gp-sarjan pitäisi alkaa 8. heinäkuuta. Elokuussa on vuorossa isoja tapahtumia, kuten Kalevan kisat ja Paavo Nurmen kisat. – Ja Ruotsi-ottelu syyskuussa, Korte innostuu. Lähes yhtä innostuneesti hän pohtii kolmen seiväshyppääjän etäkisaa, jossa Armand ”Mondo” Duplantis , Renaud Lavellenie ja Sam Kendricks kilpailivat, kuka ehtii eniten ylittää viisi metriä puolen tunnin aikana. – Veikkaan, että olisin aika hyvä, jos katsottaisiin, kuinka monta kertaa puolen tunnin aikana jaksaisi juosta 100 metrin aidat. Kortteen kovin treeni on, kun hän juoksee viisi kertaa yhdentoista aidan yli. Yhden juoksun välissä on viiden minuutin palautus. Haastattelu Veikkolan urheilukentällä keskeytyy, kun Kortteen pitää järjestellä puhelimitse asuntokauppojaan. Hän aikoo ostaa asunnon joko Pasilasta tai Alppiharjusta Helsingistä. Molemmista on hyvät yhteydet treenipaikoille. Mukana muuttavat Maya ja Rade, kaksi sekarotuista chihuahuaa. – Maya pelkää kaikkea. Se on tosi dramaattinen ja heittäytyy selälleen, Korte kertoo rakkaista lemmikeistään. Vielä on liian aikaista pohtia, mitä Korte tekee uran jälkeen. Aiemmin hän on puhunut muun muassa urheilupolitiikan tohtoriopinnoista yliopistossa Brysselissä, mutta kysytään kuitenkin. – Olen ajatellut erilaisia vaihtoehtoja. Haluaisin olla Suomessa. Joku voi tarjota minulle töitä, mutta sinne on vielä aikaa. Todennäköisesti jotain urheiluun liittyvää. Syntynyt huhtikuussa 1988 Kirkkonummella, 32-vuotias. 164 cm / 53 kg. Kandidaatin tutkinto Yhdysvalloista ja maisterin tutkinto viestinnästä Britanniasta. 100 metrin aitajuoksija, jossa teki viime vuonna SE:n 12,72. Valmentaja Rafael Blanquer. Seurat Valencia Esports ja HIFK. Kehitys: 2004: 15,00 - 2005: 14,55 - 2006: 13,65 - 2007: 13,53 - 2011: 13,53 - 2012: 13,46 - 2018: 13,14 - 2019: 12,72. Arvokisat: MM-kisat 2019 välierissä 17:s, EM-kisat 2018 alkuerissä 4:s. Mukana nuorten MM- ja EM-kisoissa 2005–2009.