Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Syksy on Tampereen parhaissa ravintoloissa pelkkää herkuttelua – Kävimme maistamassa uusien ruokalistojen kiinnostavimmat annokset

Tampere on paitsi Suomen johtavin kaupunki jalkapallon saralla, myös varteenotettava kilpailija samasta tittelistä kulinarismin kotimaisilla taistelutantereilla. Elokuun Pintxo-viikko oli suurmenestys ja elokuun viimeisenä viikonloppuna järjestetty Mäntän ruokafestivaali osoitti, että hyvän ruoan ympärille osataan järjestää huipputason tapahtumia myös muualla Pirkanmaalla kuin pelkästään Tampereella. Eikä gastronomian ilotulitus tähän lopu. Lauantaina Tampereen Kauppahallissa juhlitaan Herkkufiestaa, ja lukuisat kiinnostavat viinintekijävierailut rikastuttavat ravintoloiden tarjontaa pitkin syksyä. Tampereen ravintolakartalla on alkanut myös tuulla ja tuo tuuli ei ole ollut kaikille lämmin vaan kylmä ja navakka. Tuntui, että viime vuoteen asti Tampereen ravintolakartta täyttyi toinen toistaan kiinnostavimmilla ravintoloilla, mutta nyt pitkään jatkuneen pudotuspelin karut vaikutukset alkavat näkyä. Lopettaneita ravintoloita miettiessä lista alkaa olla jo aika pitkä: Maruseki, Nomu, Tullin sauna, Ohranjyvä, Kulma 26, Bistro 14... Vastaavasti uusia kiinnostavia ravintoloita on tänäkin vuonna perustettu. Kaksi uutta ramen-ravintolaa (Maka ja Aloha) sekä samantyyppisestä Kaukoidän genrestä ponnistava Lie Mi ovat todellisia piristysruiskeita ja vastaiskuja kebab-pizza-sushibuffet-invaasiota vastaan. Myös viinibaaririntamalla on ollut vilkasta, kun Champagne Bar Santé, Deli 1909 & Wine Bar ja Winebridge ovat saaneet seuraa Broorista ja torstaina avatusta ravintola Kajon Villit ja Viinit -baarista. Myös pitkäikäisemmät ja kaupungin kunnianhimoisimmat ravintolat ovat huikean kovassa iskussa. Maistoin juuri Hellassa ja Huoneessa yhtä parasta pääruokaa pitkään aikaan. Keittiömestari Ilmari Saarikosken versio ranskalaisesta klassikosta Lièvre à la Royalesta yhdistää kaniinin kaikki ruumiinosat, ankanmaksan ja tryffeliperunapyreen annokseksi, josta pariisilaiset herkkusuut olisivat kateellisia. Yhtä lailla kielen vievä annos on siideri-rapukastikkeen kera tarjoiltu Pohjois-Atlantin ruijanpallas. Vastaavasti tuoreimmat vierailuni Ravinteli Berthassa ja ravintola C:ssä osoittavat, miten kunnianhimo voi edelleen kasvaa vuosi vuodelta. Bertha on valmistanut viime talven savustetuista skrei-turskista kermaisen liemen, joka grillattuun porkkanaan ja pikkelöityyn kurkkuun yhdistettynä on täysosuma. Kasvissyöjän unelma on puolestaan annos, jossa punajuuri ja punasalaatti tarjoillaan tattiliemen, spelttimison ja pähkinöidyn voin kera. Ravintola C:n kuuden ruokalajin menun liha-annokset muistuttavat, että pihville on vaihtoehtoja. Ensimmäisenä alkuruokana keittiön tervehdysten jälkeen tarjoiltavat Paijan tilan porsas ja Rekolan tilan pavut yhdistyvät annoksessa tyylikkäästi. Porsasliemen haluaisi ottaa evääksi autiolle saarelle. Myös pääruoan virkaa toimittava Ylätalon tilan kyytönrinta Rekolan juuresten ja kanttarellin kanssa on upea kunnianosoitus kotimaiselle karjalle. Veitsi uppoaa lihaan kuin voihin. Laukontorin LiV on puolestaan ottanut alkusyksyn ruokalistalleen Vilppulan Kolhossa kasvanutta mangalitza-porsasta. Tämä unkarilainen karvasika on ennestään tuttua muun muassa Hellan ja Huoneen ruokalistoilta. LiVin keittiömestari Juho Hänninen on loihtinut porsaasta sianpääsylttyä, joka ravintolan ruokalistalla on toki saanut siistimmän peitenimen brawn. Tampere kansainvälistyy Yksi silmiinpistävä ja tamperelaista ravintolakulttuuria edistävä erityispiirre korostuu tässä ajassa. Ravintoloiden kehitys ei ole enää pelkästään suomalaisissa käsissä, vaan siihen antavat panoksensa lukuisat eri ruokakulttuureissa kasvaneet ammattilaiset. Huomasin itsekin toukokuussa, etten ollut yhden työviikon aikana syönyt kertaakaan syntyperäisen suomalaisen laittamaa lounasta. Thaimaalaisten, vietnamilaisten ja intialaisten kokkien lisäksi pääsin nauttimaan niin ranskalaisen kuin amerikkalaisen keittiömestarin ammattitaidosta. Tuleeko meistä eurooppalaisia? Vaikka Tampereen ravintoloiden taso paranee edelleen ja tarjonta on monipuolistuu, olen alkanut olla hieman huolestunut. Raitiotietyömaa on saanut monen Tampereen keskustassa asioivan pohtimaan vakavissaan, voiko elämänsä järjestää niin, ettei keskustaan tarvitsisi tulla ollenkaan. Jo nyt osalle ulkona syöminen tarkoittaa ainoastaan kauppakeskuksessa, grillillä tai huoltoasemalla ruokailua. Toivottavasti yhteiskunnan kehitys kääntyy siihen suuntaan, että kaupunki- ja kuntakeskukset pysyvät koko Suomessa elävinä ja sitä kautta myös yksityiset ravintolatoimijat menestyvät. Korkea hintataso, taloudellinen epävarmuus, terveys- ja liikunta-aatteet sekä ilmastonmuutoshuoli voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei kunnianhimoisille ravintoloille synny tulevaisuudessa enää niin suurta tilausta, että ne pysyisivät kannattavina. Toinen vaihtoehto on, että jatkamme hidasta mutta vakaata kehitystämme kohti aitoa eurooppalaisuutta, jossa hyvä ruoka – kotona tehty tai ravintolassa nautittu – on yhtä tärkeää kuin jalkapallo. Korjaus 14.9. kello 14:15: Tampereen viinibaareista unohtui mainita Deli 1909 & WIne Bar. Lue tästä linkistä Aamulehden arviot kaikista viisi tai neljä tähteä saaneista ravintoloista.