Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Kolumni: Talous ei määrääkään kaikkea toimintaa

Se tässä ainakin on käynyt selväksi, etteivät vanhukset ole sittenkään niin sorrettuja kuin Kansanradion perusteella luulisi. Käytän sievistelevien kiertoilmausten sijasta kaikella kunnioituksella sanaa vanhus, vaikkei se ole kaikkien hyväksymä. Joku harmaa pantterihan on höperö ilmaus, kun kyse on ikään liittyvästä hengenvaarasta. Mutta takaisin pääasiaan: Suomi on julistettu poikkeustilaan juuri vanhusten ja muiden riskiryhmien suojelemiseksi. Sellainenkin ihme on vihdoin nähty, ettei talous määrääkään kaikkea muuta toimintaa. Kaikkein tärkein asia onkin ihmiselämän suojeleminen. Heikoimmista huolehtiminen on muuttunut tekopyhästä fraasista arjen mullistavaksi toiminnaksi. Koko yhteiskunta rajojen valvonnasta vauvojen ristiäisiin on mobilisoitu suojelemaan elämää ja terveyttä. Kustannukset ovat valtavat, mutta se on todettu sivuseikaksi. Sen se maksaa, minkä maksaa. Menoja ehditään kyllä murehtia sitten kun on sen aika. Tällainen suhtautuminen pullahti politiikkamme ylimmäksi ohjeeksi vasta sitten, kun koronavirus tuli häiritsemään rauhaamme. Eikö elämän suojelemisen pitäisi aina olla kaikkea muuta tärkeämpää? Kaikki muu on vain elämää varten. Tärkeysjärjestyksen pitäisi olla kirkas myös silloin, kun viruksen aiheuttama pandemia ei tarkenna näköä. Milloinkaan elämää ei pidä kohdella vain talouden taakkana. Elämä ei ole taloutta varten vaan talous elämää varten. Normaalioloissakin voitaisiin hiukan tarkistaa inhimillisten tarpeiden ja kamreerin punakynän valtasuhdetta. Vanhuksista on todella huolehdittava myös pandemian mentyä. Sairaiden on päästävä hoitoon myös poikkeustilan loputtua. Hoito- ja hoivatyön arvo on tajuttava muulloinkin kuin kriisin oloissa. Vanhan ajattelun mukaan sosiaali- ja terveystoimi ratsastaa verotuloja tuovan "oikeasti" tuottavan työn harteilla. Totta tietysti on, että vientiteollisuuden ansaitsemat rahat ovat ikään kuin koko kansakunnan palkkapussi. Mutta nyt nähdään, että palkkapussin tuoja onkin riippuvainen kansanterveydestä ja sen huoltajista. Palkkapussin tuoja on oikeastaan riippuvainen kaikista maailman ihmisistä ja heidän terveydentilastaan. Ja kaikki maailman ihmiset ovat riippuvaisia toisistaan, eikä se enää ole mikään korulause. Näkymätön virus on tehnyt näkyväksi koko maapallon asukkaiden keskinäisriippuvuuden. Parhaassa tapauksessa se on hyvä opetus.