Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Koronasovellus on turha riski yksityisyydelle, jos sitä käyttävät vain tunnolliset

Virustartuntojen jäljittämiseen kehitettyjä kännykkäsovelluksia on testattu kevään ja alkukesän aikana eri puolilla maailmaa. Suomessakin teknologiayhtiö Solita kehittää parhaillaan sovellusta. Pääpiirteittäin jäljityssovellukset toimivat samalla tavalla. Sovellus seuraa käyttäjän kohtaamisia muiden kanssa ja ilmoittaa, jos tämä on ollut lähikontaktissa tartunnan saaneen kanssa. Näin altistunut tietää eristäytyä muista. Sovellusten toivotaan tyrehdyttävän koronaviruksen toisen aallon. Samaan aikaan on herännyt huoli yksityisyyden suojasta. Sovellukset keräävät henkilökohtaista dataa ja seuraavat käyttäjän jokaista liikettä. Niin tekevät myös Google, Facebook ja Apple. Jos siis annamme yrityksille oikeudet henkilökohtaiseen dataamme kivojen palveluiden vuoksi, miksi emme voisi antaa sitä viranomaisille yleisen turvallisuuden nimissä? Asia ei ole avain näin yksinkertainen. Norjassa päätettiin hiljattain luopua sovellushankkeesta ja tuhota kaikki tähän asti kerätyt tiedot. Riskit yksityisyyden suojalle arvioitiin liian suuriksi saatuun hyötyyn nähden. Käytännössä jäljityssovelluksesta ei ole mitään hyötyä, jos riittävän moni ei käytä sitä. Sama ongelma tulee vastaan kasvomaskien kanssa. Suomessa hallitus ei virallisesti suosittele niitä, koska näyttöä maskien suojaustehosta ei ole riittävästi. Kun suositusta ei ole, vain harva käyttää kasvomaskia. Kasvomaskien tiedetään suojaavan muita ihmisiä ainakin jonkin verran. Sovellusten tekniikan toimivuudesta ja tietoturvallisuudesta sen sijaan ei ole vielä juurikaan tutkimustietoa. Jos sovellus otetaan käyttöön toisen aallon saapuessa, olisi kohtuullista päivittää myös maskisuositusta. Jäljityssovellus on tietoturva-asiantuntijoiden mukaan mahdollista toteuttaa käyttäjien yksityisyyttä kunnioittaen. Käyttäjämäärä saattaa silti tuottaa ongelmia. Suomessa asuu tuhansia ihmisiä, joilla ei ole mahdollisuutta tai taitoja käyttää älypuhelimeen tarkoitettuja sovelluksia. Vuonna 2018 vajaalla 60 prosentilla 65–74-vuotiaista oli älypuhelin omassa käytössään. Kun siirrytään 75–89-vuotiaiden ikäluokkaan, älypuhelin oli käytössä vain joka neljännellä. Laitteen puuttuminen ei yksin rajaa käyttäjämäärää. Kun suomalainen sovellus jossain vaiheessa otetaan käyttöön, sen lataaminen ja käyttäminen on täysin vapaaehtoista. Luultavasti sovellukselle käy samoin kuin kasvomaskeille. Koska pakkoa ei ole, käyttäjiksi valikoituvat ne, jotka jo muutenkin huolehtivat turvaväleistä, yskivät hihaan ja pesevät käsiään. Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja.