Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Ajanviete Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Kansanedustaja varoittaa: Julkisen talouden kriisi on uhka palveluille ja se tuntuu arjessa

Suomen julkinen talous on vaikeuksissa. Valtio ottaa jälleen velkaa, kunnat ja sairaanhoitopiirit tekevät isoa alijäämää. Kuntaveroa korotti 57 kuntaa; koskee suoraan 1,1 miljoonaa ihmistä. Edessä on hidastuva kasvu ja vaikeaksi ennakoidut julkisen sektorin työehtosopimusneuvottelut. Vaarana on, että julkisen sektorin taloustilanne näkyy heikennyksinä kansalaisten palveluissa. Rinteen/Marinin hallitus päätti lisätä pysyviä menoja 1,4 miljardilla eurolla. Ne kohdistuvat pääosin hyviin asioihin, mutta ongelmana on rahoitus. Tänä vuonna valtio velkaantuu 2 miljardia, pääosin syömävelkaa. Hallituksen tavoitteeseen julkisen talouden tasapainottamisesta vuoteen 2023 mennessä ei usko edes valtiovarainministeriö, joka ennustaa 1,5 prosentin alijäämää. Hallituksen talouspolitiikkaa ovat arvostelleet myös Suomen Pankki ja IMF. EU laittoi Suomen jo tarkkailuluokalle. Kuntien ongelmien suurin syy on, että sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve kasvaa nopeammin kuin bruttokansantuote. Tämä ei johdu vain väestön ikääntymisestä. Kasvava tarve kohdistuu lasten- ja nuorten palveluihin. Yhä useampi lapsi on erityisen tuen tarpeessa. Yleisin sairaseläkkeelle jäämisen syy on mielenterveysongelma. Huumeiden kasvaneen käytön seuraukset lankeavat nekin yhteisesti maksettavaksi. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin talous on vaikeassa tilassa. Vuoden 2020 budjetti on 20 miljoonaa euroa alijäämäinen ja palkankorotuksia ei ole huomioitu lainkaan. PSHP:n ongelmat ovat seurausta kuntien ongelmista. Palvelutarve kasvaa, mutta kunnilla ei ole mistä maksaa. PSHP ei kykene tasapainotukseen ilman henkilöstövähennyksistä ja heikennyksiä palveluihin. Julkisen alan liitot ovat vaatineet yleistä linjaa korkeampia palkankorotuksia. Painetta palkankorotuksiin tuo myös työvoimapula, joka koettelee ainakin sosiaali- ja terveysalaa. Kuntien palkanmaksukyky on heikko. Tekninen ratkaisu palkankorotuksiin olisi korvamerkitty valtion lisäbudjetti, mikä lisäisi valtion velkaantumista eli suo siellä, vetelä täällä. Julkista taloutta parannetaan tehokkaimmin edistämällä työllisyyttä. Nopein tapa olisi lisätä sosiaaliturvan kannustavuutta ja mahdollistaa paikallinen sopiminen myös pienissä yrityksissä. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus ja eläkeputken poisto lisäisivät työn tarjontaa ja avointen työpaikkojen täyttymistä. Marinin punavihreällä hallituksella tuskin on rohkeutta laittaa toimeen SAK:n vastustamia uudistuksia. Heikentyvä julkinen talous tuntuu nopeasti arjessa. Se näkyy siinä, montako oppilaista on luokalla, kuinka pian pääsee lääkäriin, missä kunnossa on kylätie ja kuinka paljon on perheillä verojen jälkeen rahaa käytössä. Hallitus on jättämässä perinnöksi samanlaisen julkisen talouden kuopan, kuin mikä oli Juha Sipilän hallituksen aloittaessa. Asiaan pitäisi suhtautua vakavasti. Meidän nykyisten päättäjien tehtävä on toimia siten, että myös tulevat sukupolvet saavat elää hyvinvointiyhteiskunnassa. Kirjoittaja on pirkanmaalainen kansanedustaja (kok.)