Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Pitko ja Sihto: Mörkö maailman kauneimman jäljillä

Mörkö Anttila ja Suomen Leijonat nostivat sellaisen hurmoksen, ettei moista ole koettu sen jälkeen, kun Armi Kuusela palasi maailman kauneimpana Suomeen 1. elokuuta 1952 keskelle Helsingin olympiakisoja. Tuntui siltä kuin Muhoksen salotöllin tyttö olisi vetänyt maailman huipulle mukanaan koko kansan. Pallokentän tulojuhlassa Armia juhli kymmeniä tuhansia ihailijoita, ja Armista tulikin historiamme tunnetuin ja rakastetuin nainen. Armista ei tullut Mörköä, vaan rouva Hilario . Suuresta sankaristamme ylioppilas Mörkö Anttilasta on yritetty tehdä Muumi Pappaa ja Pikku Myytä, mutta Mörkö ansaitsee olla ihan oma itsensä. Urheilu on aina ollut diktaattorien vallan väline. Margaret Thatcher kutsui lounaalle brittien ongelmalapsen, jalkapalloilija Paul Gascoignen , kun Englannin pääministeri oli heikoilla. Sauli Niinistö ilmestyi Leijonien juhlaan Helsingin Kaisaniemeen kuultuaan, että 50 007 fanaattista ihmistä aikoo huutaa Mörön presidentiksi. Sauli tyynnytti kansan sanomalla, ettei kannata. Hänen mielestä presidentti ei voi olla enempää mörkö kuin hän. Arvio osui nappiin. Leijonat jättivät varjoonsa EU-vaalit. Teuvo Hakkarainen valittiin Brysseliin, mutta hänellä onkin taipumusta joutua huonoon seuraan. Teukan seurueessa Brysselin matkustavat Don Eeros Heinäluoma ja Mauri Pekkarinen . Urheilu oli alkujaan valkoisen joutilasluokan harrastus. Vain lakanankalpeilla briteillä oli aikaa urheilla. Pian suomalaiseen urheiluun tuli väriä. Ensin tuli ruskeita kirjekuoria, joiden saamisesta kateelliset ruotsalaiset käräyttivät Paavo Nurmen . Jyväskylään perustettiin huippu-urheilun yksikkö, joka on saanut niin paljon aikaan, että monet huiput siirtyivät hännänhuippu-urheilun yksikön leipiin. Lyhyt kevennys: Mikä on rakastuneiden lempijuusto? –Lemmental. Jo Aleksis Kiven Jukolan veljekset löivät kurraa sisään kuin Mörkö kiekkoa. Aristoteles kutsui poliitikkoja zoon-poliitikoiksi, eli poliittisiksi eläimiksi. Tamperelaiset kehittivät s’oom moron, mutta nyt sanotaan s’oom Mörön, kun erotaan. Mörkö-hurmiota voi verrata kesäpäivän hetkiin Tukholman olympiakisoissa 1912, jolloin Hannes Kolehmainen juoksi Suomen maailmankartalle. Hannes Kolehmainen oli työväen urheiluseuran urheilijana porvareille mörkö, jolle ei annettu töitä. Hannes lähti Amerikkaan ja kelpasi vasta, kun seuraavat olympialaiset lähestyivät. Hannes voittikin Antwerpenissa 1920 maratonin. Huumoria lopuksi: – Haluaisin vakuutuksen. – Henki vain palo? – Molemmat. Minulla on puujalka. Kirjoittaja on… no, nimi ei tule heti mieleen.