Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Miltä puolueiden tulevaisuudet näyttävät? Voimasuhteiden ennustaminen mahdotonta, mutta globalisaatio ja ympäristöongelmat säilyvät: ”Ekologinen angsti on nostanut vihreitä”

Puolueita ei käy kateeksi. Maailma muuttuu monella tavalla ja puolueiden olisi pystyttävä vastaamaan siihen ja muuttumaan. Viime aikoina politiikkaan on heijastunut länsimaissa erityisesti globalisaatio sekä ympäristökysymykset. – Keskeisimmät ristiriidat ovat syntyneet globalisaatio-angstista, joka on auttanut nationalistisia ja populistisia puolueita. Ekologinen angsti on nostanut vihreitä, puoluetutkija, valtiotieteiden tohtori Rauli Mickelsson sanoo. Mickelsson korostaa samalla, että tulevaisuuden poliittisten voimasuhteiden ennustaminen on mahdotonta, vaikka globalisaatio ja ympäristöongelmat eivät ole menossa pois. – Jo kymmenen vuotta on pitkä aika politiikassa ja siihen vaikuttavat tekijät ovat monimutkaisia. Miten ilmastonmuutos ja pakolaisuus tulevat jatkossa vaikuttamaan, hän pohtii. Megatrendejä on useita Muita politiikkaan mahdollisesti vaikuttavia megatrendejä ovat kaupungistuminen ja teknologian kehittymisen tuoma työelämän murros. Maaseudun puolustaminen voi käydä keskustalle entistä vaikeammaksi, jos väki pakkautuu tiiviimmin suurille kaupunkiseuduille. Erityisesti vasemmistopuolueet joutuvat kovaan paikkaan, kun duunareille on keksittävä keinoja pärjätä uudessa työelämässä. Robotit ja tekoäly voivat tuoda mukanaan työelämän, jossa pätkätyöt yleistyvät ja ammatteja on opittava työuran aikana useampia. Vanhoja työpaikkoja katoaa ja uusia toivottavasti syntyy tilalle. Kenen välille ristiriita? Jos käy huonosti, muutokset synnyttävät kiukkua, joka näkyy kaduilla. – Ranskan keltaliivien protesteissa näkyy keskiluokan köyhtyminen. Samanlainen protesti voi tapahtua jatkossa muuallakin, Mickelsson sanoo. Mickelsson näkee, että Suomessakin keskeinen globalisaation ja ympäristökysymysten ristiriita muodostuu perussuomalaisten ja vihreiden välille. Väitteelle löytyy tukea muualtakin kuin puolueiden hyvistä vaalituloksista. Pakolaisuus, ympäristöongelmat ja globalisaation tuoma ylikansallinen päätöksenteko eivät ole menossa pois, vaan ne voivat korostua entisestään politiikassa. Perussuomalaiset ja vihreät löytävät kärkiteemansa juuri näistä aiheista. Perussuomalaisilla ja vihreillä on nuoria jäseniä ja puolueiden jäsenmäärät eivät ole laskeneet samalla tavalla kuin esimerkiksi sdp:llä ja keskustalla. Jäsenet eivät ole sama asia kuin kannatus vaaleissa, mutta jäsenkehitys kertoo osaltaan puolueiden vetovoimasta. Vihreillä on Suomen puolueiden nuorin jäsenkunta. – Tulevaisuudessa vihreillä on enemmän puolueessa pysyviä jäseniä, jos vihreät onnistuu pitämään jäsenistään kiinni, Mickelsson toteaa. Sdp:n tilanne on vaikeampi Sdp:llä on paljon huonompi tilanne. Demareilla on puolueiden iäkkäin jäsenistö. Alle 30-vuotiaita jäseniä oli sdp:llä vuonna 2017 hieman yli 2 prosenttia, kun vihreillä alle 30-vuotiaita on yli 16 prosenttia. Tiedot ilmenevät Puolueiden rakenteet ja jäsenistön verkostot -tutkimuksesta, jonka tekivät Ilkka Koiranen , Aki Koivula , Arttu Saarinen ja Pekka Räsänen vuonna 2017. – Jos sdp ei onnistu houkuttelemaan enemmän nuoria mukaan, puolue näyttää hyvin erilaiselta jo 10 vuoden kuluttua, Mickelsson sanoo. Vihreät on monessa vero- ja sosiaalikysymyksessä lähellä sdp:tä ja vasemmistoliittoa, joten puolue kisaa ainakin nykyisin samoista äänestäjistä. Vihreät tosin vierastaa voimakasta ay-sidonnaisuutta, mikä käy yksiin monen nuoren suhtautumisen kanssa: järjestäytymisaste ammattiliittoihin on laskussa ja monen liiton jäsenmäärä laskee. Myös perussuomalaiset voidaan nähdä "vanhasta ay-maailmasta" irrallaan olevana vaihtoehtopuolueena. Perussuomalaisista suurin osa miehiä Perussuomalaisten kärkiteemat vaikuttavat myös hyvin pysyviltä niin kansainvälisessä kuin kansallisessa politiikassa. Maahanmuutto on yksi suurista trendeistä niin pakolaisuuden kuin työperäisen maahanmuuton osalta, ja on näin väistämättä esillä politiikassa. Globalisaatio on lisäksi viemässä päätöksentekoa entistä enemmän kansainvälisille areenoille, mikä on perussuomalaisten linjalle vastustuksen kohde. Perussuomalaisten vahvuus Suomessa on lisäksi se, että puolue on saanut kannatusta niin maaseudulla kuin kaupungeissa. Suurin osa perussuomalaisten jäsenistä on miehiä. Keskustallakin iäkästä jäsenistöä Keskustan jäsenistön keski-ikä on myös verrattain korkea. Keskustan erityispiirre on lisäksi se, että lähes puolet keskustalaisista asuu harvaanasutuimmilla alueilla Itä- ja Pohjois-Suomessa. Maailmalla konservatiivisten oikeistopuolueiden kannatuksen on ennakoitu laskevan populistien suosion myötä. Suomessa oikeistoa edustavan kokoomuksen ei kuitenkaan ennakoida tehtyjen tutkimusten mukaan menettävän merkittävästi asemiaan. Muihin puolueisiin verrattuna kokoomuksessa on suhteellisen paljon alle 30-vuotiaita jäseniä ja puolue on onnistunut asemoimaan itsensä erityisesti yritysten ja elinkeinoelämän etujen puolustajaksi. Kokoomuksen jäsenet ovat suurelta osin korkeasti koulutettuja ja hyvätuloisia. Työttömiä jäsenistössä on vain muutama prosentti. Myös vasemmistoliitto on onnistunut kasvattamaan jäsenkuntaansa, erityisesti nuorten korkeakoulutettujen naisten joukossa. Enemmän osallistumismahdollisuuksia? Puolueita haastaa myös se, että monet ihmiset suhtautuvat nihkeästi politiikkaan. Puolueiden pitää saada kansalta mandaatti tehdä päätöksiä, mutta erityisesti nuoret kaipaavat uudenlaista otetta päätöksentekoon. Osa kaipaa enemmän osallistumismahdollisuuksia. Tupaillat tai paikallisyhdistyksen kokoukset eivät riitä. Internet ja sosiaalinen media tarjoavat vaikuttamiselle suoria mahdollisuuksia, joskin niistä on tullut väylä myös törkyiselle palautteelle. – Kymmenen vuotta sitten uskoin sosiaalisen median olevan suurempi mahdollisuus puolueille. Uskon edelleen, että se on tulevaisuudessa merkittävässä roolissa. Puolueiden on osattava toimia jatkossa kaikilla kentillä, Mickelsson pohtii. Jutussa on käytetty lähteinä myös seuraavia useiden tekijöiden koostamia julkaisuja: Poliittisen vaikuttamisen tulevaisuus (2017), Puolueiden rakenteet ja jäsenistön verkostot (2017) ja Puolueiden tulevaisuus (2009).