Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

”Siinä on sellainen hien häivähdys” – Raimo Helminen sai uransa toisen MM-kullan, mutta vertailussa se ensimmäinen menee edelle

Hetkinen, missä on Raipe! Maanantain Leijona-juhlassa Helsingin Kaisaniemessä lavalla yleisön palvonnan kohteena paistatteli komea joukko pelaajia ja taustaryhmää, mutta Raimo Helmistä ei näkynyt missään. Ei, vaikka elävällä legendalla on täysin uusi rooli suomalaisessa jääkiekossa. Hän on ensimmäinen alle 20-vuotiaiden päävalmentaja, joka on mukana myös Leijonien valmennusryhmässä. Ettei vain olisi akuutti nilkkatulehdus iskenyt matkalla Bratislavasta Suomeen, huolestuneimmat kiekkokansalaiset ehtivät jo pohtia. Ei iskenyt, vaan Helminen oli jo ehtinyt lomailun pariin nauttimaan kotoisten koleiden kelien sijaan eteläisen Euroopan lämmöstä. – Ei siitä sen enempää, Helminen tiivistää kaiken tarpeellisen puhelimessa. Muutamia videopätkiä Kaisaniemen massiivisesta kansanjuhlasta hän on ehtinyt nähdä. – Hyvältä näytti, kuten pitääkin mestaruusjuhlassa näyttää. Aavistus Brnossa Yllätysmestaruuden taustoista Helminen nostaa esiin pitkän leirityksen. – Sitä kautta Leijonista kehkeytyi työteliäs ja yhteen hiileen puhaltava joukkue, jonka jäsenet auttoivat toisiaan heikoillakin hetkillä. Vuosimallin 2019 kultaisesta Leijona-ryhmästä on nimenomaan puhuttu Joukkueena isolla J-kirjaimella. Mistä sen Slovakiassa huomasi parhaiten? – Parhaiten se ilmeni kisojen lopputuloksessa. Helminen itse alkoi aavistella jotain suurta tapahtuvaksi MM-kisojen alla pelatuissa Brnon harjoitusturnauksessa, kun Leijonat kaatoi Tshekin ja Venäjän. – Silloin tiesin, että joukkue on kova. Hien vieno häivähdys Tuore MM-kultamitali on Helmiselle uran toinen. Ensimmäinen tuli pelaajana myyttisenä vuonna 1995. – Tietenkin se tällaisilla hetkillä tulee mieleen, vaikka vuodesta 1995 on niin kauan, etten kaikkia tuntemuksia enää muista. Toinen MM-mitali tietysti maistui Helmiselle, mutta ei ihan niin hyvältä kuin ensimmäinen. – Vuoden 1995 kultamitalin sain pelaajana, ja siinä on sellainen hien häivähdys. Toinen mitali päätyy samaan paikkaan kuin ensimmäinen. – Vuoden 1995 kultamitali on yhdellä lautasella kaapissa, jos oikein muistan. Helminen ei halua ruotia kahden mestaruusjoukkueen eroja ja yhtäläisyyksiä. – Joukkueita ja aikakausia on turha verrata, mutta maailmanmestaruus tarkoittaa aina sitä, että joukkue on hyvä. Vuonna 1995 pääosia esittivät Ville Peltonen , Jere Lehtinen ja Saku Koivu , siis Hupu, Tupu ja Lupu. Vuoden 2019 hahmo on Mörkö, kun Bratislavan mestareista on finaalin jälkeen tullut Marko Anttilan joukkue. Helminen on asiasta varsin tyytyväinen. – On vain oikein, että tuo osui Anttilan kaltaiselle miehelle. Kaikki hyvä on ansaittu pitkän uran aikana suurella sitkeydellä ja kovalla työllä. Titteliksi kelpaa mikä vain MM-jäillä Helmisen yksi työsarka oli hioa ylivoimaa yhdessä apuvalmentaja Mikko Mannerin kanssa. Muuten hän ei halua eritellä valmennusryhmän työnjakoa. – Siellähän me ollaan yhdessä ryhmän kanssa aamusta iltaan puhumassa kaiken maailman asioista. Helmisellä ei ole edes tarkkaa titteliä miesten maajoukkueen taustaryhmässä, eikä se miestä haittaa. – Ihan mikä vaan kelpaa. Joka paikan höylä? – Sekin.