Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tulospalvelu Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Euroopalla on edessään brexitin lisäksi myös Jyxit: ”Kovaa kohti mennään, mutta mikään ei ole todennäköistä”

Euroopan unionista puhuttaessa kaikki tietävät nyt brexitin. Britannian eroaminen EU:sta on sietämättömässä umpisolmussa vielä äskettäisen huippukokouksen ehdollisten lykkäyspäätösten jälkeenkin. Mutta EU:lla on edessä myös Jyxit. Entinen pääministerimme ja nykyinen EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.) on jo tovin aikaa sitten päättänyt nostaa kytkintä kaikesta politiikasta. Hän ei silti tiedä vieläkään, mitä seuraavaksi on edessä. – Tein tietoisen ratkaisun, kokeilen jotain täysin uutta. Edessä on iso elämänmuutos, ja haluan katsoa sen rauhassa, hän sanoo nyt 47 vuoden ikään ehdittyään. Aivan kuten brexitiin, voi Jyxitiinkin tulla lykkäys. Jos toukokuussa pidettävät vaalit nostavat EU-parlamenttiin monia populistisia ja unionia vastustavia jäseniä, ja jos nämä saavat luotua vahvan yhteisen ryhmän, voi uuden komission saaminen virkaan mennä loppuvuoteen – tai jopa ensi vuoden puolelle. Plussat ja miinukset Katainen sanoo, että hän hoitaa pestinsä siihen asti, että uusi komissio vahvistuu. Se on helpottava uutinen Suomen päättäjille. Jos Jyrki nostaisi kytkintä nyt, olisi Suomen nimettävä uusi komissaari, mutta meillä ei ole Juha Sipilän eropäätöksen jäljiltä poliittista hallitusta valitsemaan hänelle seuraajaa. Vaikka vaihto voi viivästyä, on hyvä paikka tehdä tilinpäätöstä. Etenkin kun nyt ollaan Tampereen yliopistolla, mistä Katainen valmistui 21 vuotta sitten. Missä olet onnistunut, mistä olet ylpeä? – Kiertotalouspolitiikan saaminen osaksi EU:n kasvustrategiaa. Kun tämä komissio aloitti, EU:ssa ei oikeastaan tiedetty, mitä koko sana tarkoittaa. Nyt se on keskeinen väline. Siihen kuuluu muovien ja jätteiden kierrätys sekä tuotteiden, vaikkapa pesukoneiden suunnittelu niin, että ne voidaan korjata ja materiaalit kierrättää. Se on iso aluevaltaus Euroopassa, ja olen saanut olla mukana sitä tekemässä. – Toinen on Esir, 2015 perustettu investointirahasto. Se oli minun ensimmäisiä töitäni. Se on saanut liikkeelle noin 400 miljardin euron investoinnit Euroopassa. Se tulee myös saamaan jatkoa ensi vuoden budjetissa. Näin päätettiin juuri viime keskiviikkona. – Kolmas on EU:n puolustusulottuvuuden rakentaminen. Itse olen ollut eniten mukana rakentamassa kahta puolustusrahastoa, joilla kannustetaan jäsenmaita tekemään yhteistä tutkimustyötä ja suorituskyvyn kehittämistä. Entä onko ollut pettymyksiä? – Olisin toivonut, että komissio on tiukempi talouspolitiikan sääntöjen vahtina. Etenkin Italian kohdalla hyväntahtoisuus ja joustavuus sääntöjen tulkinnassa ei ole johtanut parempaan tulokseen. – Yleisenä kielteisenä kehityssuuntana on ollut muutamissa jäsenmaissa näkyvä liberaalin demokratian ja oikeusvaltiokehityksen rapautuminen. Katainen viittaa esimerkiksi siihen, miten Puolassa ja Unkarissa on puututtu tuomioistuinten riippumattomuuteen ja median vapauteen. Romaniassa on oma episodinsa, kun entinen pääministeri on saanut vankeustuomion vaalivilpistä, mutta istuu yhä parlamentin puheenjohtajana odotellen, että hallitus muuttaa lakia siten, että korruptiotuomioista voidaan armahtaa. Katainen tekee selväksi, että Romaniassa on kyse sosiaalidemokraateista. Hänen omassa keskustaoikeistolaisessa EPP-perheessään oleva Unkari-sotku on saanut sitä enemmän uutishuomiota. Tällä viikolla EPP jäädytti Unkarin jyrkkälinjaisen pääministerin Viktor Orbánin johtaman Fidesz-puolueen jäsenyyden. Katainen olisi kannattanut suoraa erottamista, mutta on tähänkin tyytyväinen. – Kaikki riippuu nyt Orbánista ja Fideszistä, onko heillä asiaa takaisin. Kovaa brexitiä kohti? Palataan vielä brexitiin. Vaihtoehtoisia lopputuloksia on listattu, mutta mikään ei tunnu todennäköiseltä. – Vaihtoehto, että Britannia vielä hyväksyisi erosopimuksen ja saisi lisäaikaa toukokuun 22. päivään asti, on selkein, vastuullisin ja turvallisin, vähiten huono. En vain mitenkään näe, että brittiparlamentti voisi äänestää sen puolesta. Yhtä vähän mahdollisia ovat pitkä jatkoaika ja brexitin peruuntuminen. – He ovat äänestäneet myös äkkieroa, kovaa brexitiä vastaan. Sitä kohtihan tässä kuljetaan. Sillekään ei ole tahtoa. – Kukaan ei osaa sanoa. On poikkeuksellista että niin iso ja vahva kansakunta ei osaa määritellä tahtotilaa, mitä se haluaa. Se on vain pystynyt määrittelemään, mitä se vastustaa.