Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Ajanviete Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Tampereella syntyneen tutkimusjohtaja Tera Allaksen piti jäädä Lontooseen vain pariksi vuodeksi – nyt hän ratkoo brittiyritysten bexit-haasteita

T era Allas on työskennellyt 26 vuotta Britanniassa konsulttiyritys McKinseyllä ja eri ministeriöissä. Näköalapaikoilla yhteiskunta, talous ja yritykset ovat tulleet tutuiksi. Tampereella syntynyt Allas lähti miehensä kanssa Lontooseen aikomuksenaan viettää kaupungissa pari vuotta, mutta sillä tiellä he ovat yhä. Tutkimusjohtaja Allaksen mielestä nykyisin ihannoidaan liikaa ihmisiä, joilla on hienoja ajatuksia, mutta vähän niitä, jotka saavat asioita tehtyä. Allas rakastaa ideointia, mutta työssään hänen on etsittävä toimivia ratkaisuja yrityksille ja asiakasorganisaatioille. –Mietimme, mitä maailmalla tapahtuu ja mitkä ovat ne megatrendit, joilla on suuria vaikutuksia asiakkaidemme toimintamalleihin ja prioriteetteihin. Tutkimme, mitkä ovat hyviä tai huonoja strategioita ja lähestymistapoja eri tilanteissa, Allas kertoo. Suomalaisella suoruudella hän uskaltaa ottaa vaikeatkin asiat esiin, niin sanotusti nostaa kissan pöydälle, tai englantilaisittain ”puhua huoneessa olevasta elefantista”. – Britanniassa, jossa on jalostettu tietyntyyppistä epäsuoruutta vuosisatoja, tällainen suoraan asiaan meneminen on varmaan ollut sokki joillekin kollegoilleni ja asiakkaillemme. Toisaalta sillä on saatu tuloksia ja päästy eteenpäin. Keskeinen tutkimusaihe on ollut tuottavuus, joka ei ole juuri noussut Britanniassa finanssikriisin jälkeen. Allas näkee tilanteeseen monia syitä, kuten ammattikoulutuksen ja johtamis- ja hallintotapojen puutteet sekä vähäisen investoinnin teknologiaan. – Täällä on esimerkiksi tehtaissa ja pankeissa automatisoitu paljon vähemmän ihmisten työtä kuin monissa muissa maissa. Totta kai tähän on vaikuttanut se, että työvoimaa on ollut saatavilla ja se on ollut halpaa, vaikkei aina kovin hyvin koulutettua. Yhtälöksi on tullut korkea työllisyys, jonka vastapuolella on heikko tuottavuus. Investointeja on jarruttanut Allaksen mielestä se, että varsinkin monissa pörssiyrityksissä eletään kvartaalitaloudessa ja kehittämistä ajatellaan lyhyen aikavälin näkökulmasta. Tuottavuuserot yritysten välillä ovat suuret. Teknologian käyttöönotosta löytyy huippuesimerkkejä, kuten farmasia-, ilmailu- ja avaruusalan yrityksiä. Positiivinen tekijä Britanniassa on Allaksen mielestä kilpailujärjestelmän, jossa on paljon monikansallisia yrityksiä. – Kilpailu pakottaa yrityksiä innovoimaan ja parantamaan tuottavuuttaan. Kun toimittajat ja asiakkaat toimivat maailmanlaajuisesti, on pakko olla parempi kuin jos myisi vain paikallisella tasolla. – Britannia on ollut historiallisesti kauppaa käyvä kansakunta. Se on vaikuttanut siihen, että globaaleihin arvoketjuihin on integroiduttu hyvin. Viime aikoina Allas on katsonut tulevaisuuteen ja pureutunut siihen, mikä vaikutus automaatiolla, tekoälyllä, digitalisaatiolla ja muulla teknologialla on ihmisten työhön ja ammatteihin. – Kaikki tulevaisuuteen katsovaa analyysia tehneet ovat todenneet, että itse asiassa työpaikkoja todennäköisesti tulee lisää. Niissä tarvitaan kuitenkin erilaista koulutusta ja parempia taitoja kuin mitä historiallisesti on tarvittu, hän sanoo. Allas pelkää, että yhteiskunnassa polarisaatio jatkuu, taidot erkanevat entisestään ja alueelliset erot kasvavat. Iso haaste on, miten poistuvia ammatteja tekevät koulutetaan uudelleen. Nyt ylimmän sosiaaliluokan korkeasti koulutetuille on runsaasti työpaikkoja tarjolla, ja heillä on ollut jatkuvasti tilaisuuksia oppia lisää. Sen sijaan monet matalapalkkaista työtä tekevistä eivät ole saaneet koulusta lähdön jälkeen mitään lisäkoulutusta. – Tulevaisuuden merkitykselliset ja kasvavat ammatit ovat Lontoossa ja Kaakkois-Englannissa. Alueilla, joilla menee huonosti, jossakin Leicesterissä tai Bradfordissa, ihmisillä ei ole tällä hetkellä riittävästi digitaalisia kykyjä tai koulutusta toimia tulevaisuuden ammateissa. Boris Johnsonin hallitus on nostanut hallitusohjelmassaan keskeiseksi tavoitteeksi alueellisen kehittämisen. Konservatiivit saivat parlamenttivaaleissa runsaasti uusia äänestäjiä Keski- ja Pohjois-Englannista, ja noille alueille aiotaan nyt osoittaa lisärahaa esimerkiksi liikenneyhteyksien parantamiseen. Pelkkä infrastruktuuriin panostaminen ei Tera Allaksen mielestä riitä, sillä tietyille alueille on kasaantunut monia ongelmia. – Koulut ovat huonoja, siellä ei ehkä ole edes yliopistoa eikä isoja dynaamisia yrityksiä, jotka sijoittaisivat tuottavuuteen, teknologiaan ja ihmisiin. Ei riitä, että yksi asia on fiksattu, jos ihmisillä ei ole mahdollisuuksia tehdä infrastruktuurilla jotain järkevää. Allas sanoo, että koulutus on yksi avaintekijä epätasa-arvon poistamisessa. Koulutustaso liittyy myös muihin hyvinvoinnin tekijöihin, kuten terveyteen. Tutkimukset vahvistavat, että vähemmän koulutetuilla on muita huonompi terveys ja köyhemmillä alueilla on enemmän terveysongelmia kuin muualla. – Epätasa-arvoa ei voi poistaa pelkästään tulonsiirroilla. Täytyy tehdä työtä, jotta ihmisille luodaan paremmat lähtökohdat. Englannissa valta on hyvin keskitetty. Hallitus päättää jopa kunnallisveron suuruuden. Allas ­arvioi, että alueellisen tasa-arvon lisäämisessä vallan hajauttaminen voisi olla yksi vastaus. Kotimaan haasteiden lisäksi Johnsonin hallituksella on edessään neuvottelut EU:n kanssa uudesta suhteesta, mikä on luvattu hoitaa nopeassa aikataulussa tänä vuonna. Allaksen mielestä varmaa tässä vaiheessa on vasta se, että yritysten epävarmuus jatkuu. – Yritysten pitäisi tehdä niitä asioita, jotka ovat hyviä riippumatta siitä, mitä tapahtuu suhteessa EU:hun. Hyötyä on esimerkiksi kustannusten vähentämisestä tai asiakaspinnan parantamisesta. Maailmaa pitäisi katsoa sillä linssillä, mistä se kasvu tulee. Brexit voi jopa herätellä yrityksiä ryhdistäytymään isojen haasteiden edessä. Jos ne jäävät odottelemaan eivätkä investoi, niiden kilpailuasema heikkenee. Sisäministeriö on jo julkistanut suunnitelmansa pisteytysjärjestelmästä, jolla arvioitaisiin EU:sta Britanniaan pyrkivää työvoimaa. Tavoite on rajoittaa matalapalkka-alojen työntekijöiden muuttoa ja kannustaa korkeasti koulutettuja ammattilaisia tulemaan. Britanniassa pelätään jo monilla aloilla työvoimapulaa. Allaksen mukaan automatisoinnin mahdollisuus on suuri tietyillä sektoreilla, jotka käyttävät paljon vierastyövoimaa. – Teoriassa työvoiman tarjonnan vähenemisen näillä sektoreilla ja näissä ammateissa pitäisi lisätä palkkoja ja kannustaa automaatiota. Näin on erityisesti siinä tapauksessa, jos britit eivät ole halukkaita tekemään tiettyjä töitä, kuten näyttää. EU-erosta riippumatta joidenkin alojen työvoimaa on jo nyt vaikeaa saada, ja tilanne voi vielä pahentua. – Yritysten pitäisi yrittää ratkaista työvoiman saatavuutta luovemmalla tavalla kuin yrittämällä kilpailla esimerkiksi samasta ohjelmistoinsinöörien joukosta. Enemmän hyötyä olisi etsiä ihmisiä, joilla olisi edellytys tehdä tuota työtä, ja kouluttaa heitä. Allas uskoo suomalaisen ja insinööritaustansa vaikuttavan siihen, että hän haluaa hoitaa asiat systemaattisesti ja löytää käytännönläheisiä ratkaisuja. Monet valtion strategiat ja ohjelmat eivät hänestä toimi siksi, ettei ole ymmärretty, etteivät ihmiset aina toimi rationaalisesti tai ettei heillä ole loputonta kykyä miettiä eri vaihtoehtoja. Palveluita ja tuotteita suunniteltaessa pitää pohtia, mikä ongelma halutaan ratkaista. – Täytyisi mennä täysin käyttäjän puolelle ja kysyä, mihin tuotetta oikeasti tarvitaan. Googlet ja amazonit ovat menestyneet, koska ne toimivat hyvin käyttäjän kannalta. Allas haluaa päättäjien kiinnittävän enemmän huomiota ihmisten hyvinvointiin ja siihen, että se tehtäisiin kestävällä tavalla. Pelkästään taloudelliset tekijät eivät takaa ihmisten tyytyväisyyttä ja onnellisuutta. Kansantaloudessa bruttokansantuote on tärkeä mittari, mutta Allaksen mielestä sen hyödyllisyydellä on rajansa. Poliitikot saattavat tehdä vääriä päätöksiä, jos bkt:n ulkopuolelle jäävät asiat unohdetaan. – Kun käytämme teknologiaa, sitä ei pidä hyödyntää vain bruttokansantuotteen maksimoimiseksi, vaan ihmisten hyvinvoinnin parantamiseen. McKinseyn työjaksojen välissä Tera Allas teki uraa Britannian valtionhallinnossa kolmessa eri ministeriössä pääekonomistina ja eräissä muissa tehtävissä. Vallassa ehtivät olla työväenpuolueen hallitukset sekä konservatiivien ja liberaalidemokraattien koalitio. – Kysyntä ekonomisteille ja meidän tuottamillemme analyyseille vain kasvoi tuona aikana. Poliitikot havaitsivat, että päätöksiä tehdessä pitäisi etukäteen miettiä vaikutuksia. Joskus kävi niin, että päättäjät saivat mahdollisimman objektiivisen taustaselvityksen, mutta tekivätkin toisin. Paineet toimia oman vaalipiirin hyväksi kasvoivat varsinkin vaalien alla. Allas sanoo, että valtionhallinto on uudistunut jatkuvasti. Ero McKinseyllä työskentelyyn oli pienempi kuin hän ennakoi. – Molemmissa on todella älykkäitä ja työlleen omistautuneita ihmisiä. Kulttuurisesti ne olivat yllättävän samanlaisia. Suurin ero on se, että McKinseyllä kaikki hallitsevat numeroita todella hyvin. Allas on toiminut taustavoimana talousalan organisaatioissa, kuten talous- ja sosiaalitutkimuslaitos NIESR:ssä ja Royal Economic Societyssä. Hän on saanut työstään vain muutamille suomalaisille myönnetyn brittiläisen imperiumin ritarikunnan komentajan arvon.