Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Tampereen kaupungilla eniten sairastavat palvelutyöntekijät ja hoivatyötä tekevät – kolmessa työssä kuormittaa lisääntynyt väkivalta

Tampereen kaupungin työntekijöiden hyvinvointia mittaava Kunta10-tutkimuksen tuloksissa on nähtävissä sekä huolestuttavaa että myönteistä kehitystä. Huolestuttavaa on, että sairauspoissaolot ovat kasvaneet. Sen lisäksi ovat kasvaneet väkivaltatilanteet työssä, epäasiallisen käytöksen ja syrjinnän kokemukset. Lisäksi työn määrän koetaan lisääntyneen ja työn hallinnan tunne on vähentynyt. Myönteistä on, että kokemus johtamisesta on parantunut, ja lähijohtajalta saadun tuen määrä lisääntynyt. Myös ilmapiiri työssä on parantunut. Kaupunginhallitukselle esitetyissä tuloksissa todetaan myös, että huolta tuottavat suun terveydenhuollon kokonaisuutena heikentyneet tulokset ja esimerkiksi varhaiskasvatuksessa työskentelevien työssä jaksaminen on heikentynyt ja stressi lisääntynyt. Hoito-, hoiva-, opetus- ja sosiaalityössä koetut väkivaltatilanteet ovat nekin kasvaneet. Terveyteen vaikuttavista tekijöistä myönteistä on, että tupakointi on vähentynyt 13 prosenttia. Huolestuttavaa on, että 20 prosenttia liikkuu selvästi liian vähän ja naisista 20 prosenttia on merkittävästi lihavia. Vaativassa asiakaspalvelutyössä sairastetaan muita enemmän Tampereella sairauspäiviä on noin 17 henkilötyövuotta kohden. Sairauspoissaoloja on vähemmän kuin muissa kuusikkokunnissa. Sairauspoissaoloissa korostuvat pitkään, 60 – 86 päivää tai yli 90 päivää jatkuvat poissaolot, Isoimpia sairauspoissaolojen syitä ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden häiriöt. – Tämä ehkä kertoo siitä, että ei osata puuttua asioihin tai tarjota apua ajoissa, Tampereen kaupungin henkilöstöjohtaja Niina Pietikäinen kertoo. Lisäksi poissaolot kasaantuvat, sillä noin 20 prosenttia työntekijöistä aiheuttaa 80 prosenttia poissaoloista. Toisin sanoen, ne jotka sairastavat, sairastavat paljon. Pääosa työntekijöistä sairastaa vähän ja 40 prosentilla ei ole sairauspoissaoloja lainkaan. Pietikäisen mukaan sairauspoissaoloihin heijastuvat työn vaativuuden kasvu, epävarmuus ja työelämän muutokset. Se saattaa johtaa työn hallinnan menettämisen tunteeseen ja heijastua edelleen kuormituksen kasvuna ja sairauspoissaoloina. Hän lisää, että työttömyyden lasku näkyy yleensä myös sairauspoissaolojen kasvussa toisaalta siksi, että osatyökykyisten määrä työmarkkinoilla kasvaa. Myös lisääntynyt varmuus työpaikan säilymisestä voi heijastua niin, että kynnys jäädä sairastamaan kotiin madaltuu. Tampereella sairauspoissaolojen kärjessä ovat vaativaa asiakaspalvelutyötä tekevät, kuten palvelutyöntekijät, kotihoitajat, lähihoitajat, lastenhoitajat ja lääkärit. Lääkäreiden sairauspoissaoloissa kasvu on merkittävä. Vuodesta 2016 vuoteen 2019 poissaolot ovat kaksinkertaistuneet. Sairauspoissaoloja on 20 kalenteripäivää henkilötyövuotta kohden. Lääkäreiden kokonaislukumäärä on kuitenkin sen verran pieni, että pitkät sairauspoissaolot saattavat vaikuttaa paljonkin kokonaisuuteen. Silti kasvu on ollut isoa kolmen viime vuoden aikana. Koulutusta, johtamista ja oma vastuu hyvinvoinnista Tampereella tuloksia on käyty läpi työyksiköissä ja niissä on myös mietitty keinoja asioiden parantamiseksi. Esimerkiksi väkivaltatilanteiden ehkäisyyn tarvitaan lisää koulutusta. Työn hallintaan liittyviin ongelmiin voidaan vaikuttaa muun selkiyttämällä tehtävänkuvia, tavoitteita ja vastuita. – Työkalut ovat hyvässä kunnossa. Kaikkein haastavinta on, miten työhyvinvointia johdetaan, miten esihenkilötyö toimii ja miten valppaasti työn kuormittavuuden signaaleja tunnistetaan. Sairauspoissaoloissa Pietikäinen nostaa esiin yksilön vastuun hyvinvoinnistaan ja valinnoistaan. – Muistetaan riittävä lepo, palautuminen, hyvä ravinto, liikunta ja sosiaaliset suhteet, jotka vaikuttavat kaikki hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Työterveyslaitos on seurannut kunta-alan henkilöstön työn ja terveyden kehitystä Kunta10 tutkimuksella vuodesta 1997. Tutkimukseen liittyvä kysely toistetaan kahden vuoden välein. Siinä on mukana kuusi yli 100 000 asukkaan kaupunkia ja niiden viisi lähikaupunkia: Espoo, Helsinki, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Raisio, Nokia, Valkeakoski, Naantali ja Virrat. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluu kaikki noin 90 000 tutkimukseen osallistuvien kuntien palveluksessa olevaa vakinaista työntekijää ja pitkäaikaista sijaista. Tutkimus tehtiin syys–lokakuussa viime vuonna. Tampereella vastaajia oli 8 400, vastausprosentti on 69.