Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Maapallo ei kestä nykyistä kuluttamista, päättäjiltä vaaditaan rohkeita ratkaisuja

Onko maailmassa edelleen villieläimiä muutaman kymmenen vuoden kuluttua? Niiden määrä on vähentynyt sitten vuoden 1970 yli 60 prosentilla ihmiskunnan toiminnan takia. Ilmastonmuutoksen vaikutukset vain kiihdyttävät tahtia. Haluammeko lastemme ja lastenlastemme elävän maailmassa, josta luonto on lähes kokonaan tuhottu ja elinolosuhteet ovat karut? Maailmassa, jossa yhä kasvavat ihmismäärät taistelevat verissä päin puhtaasta vedestä ja ruoasta. Eduskunnassa käydyssä hallitusohjelmakeskustelussa puhuttiin ”ilmastovouhotuksesta” ja puolustettiin yksilön vapautta jatkaa luonnon tuhoamista ilman, että se saa maksaa yhtään enempää. Ihmisten, jotka ovat huolestuneita ympäristön tilasta, sanotaan elävän ”viherkuplassa”. Meillä ei ole viherkuplia vaan päinvastoin. Meillä on mustia kuplia, joissa elävät maapallon ja ympäristön todellisesta tilasta tietämättömät tai välinpitämättömät. Emme ole toistaiseksi onnistuneet rakentamaan yhteiskuntaa, jossa ekologisesti kestävä elämäntapa yhdistyisi onnistuneesti jatkuvan taloudellisen kasvun päämäärään. Sen sijaan olemme tiellä, jossa luonnonvarojen käyttö kasvaa jopa kaksi kertaa nopeammin kuin maapallon väestö. Olemme myös ulkoistaneet suuren osan päästöistämme ja ympäristöhaitoistamme kehittyviin maihin, joissa suuri osa käyttämistämme tuotteista nykyään valmistetaan. Samalla kaikenlaisen täysin turhan kertakäyttöisen rihkaman tuotanto ja kulutus on lisääntynyt. Kaikilla meillä on tavaraa paljon enemmän kuin tarvitsemme. Vaaditaan kokonaan uudenlaista ajattelua. Miten luopua jatkuvan kasvun tavoittelusta ilman että hyvinvointimme vaarantuu? Kestävyystutkimusten mukaan se voi olla täysin mahdollista. Nykyinen kulutusorientoitunut yhteiskunta ei tee meitä onnellisiksi vaan saa meidät pyristelemään ikuisessa tyytymättömyyden tilassa, kun yritämme tyydyttää mainonnan ja joukkopaineen synnyttämiä uusia halujamme. Emme enää tunnista sitä, mitä oikeasti tarvitsemme ja mikä tekee meidät onnelliseksi. Jos keskitymme niihin asioihin, jotka ovat meidän hyvinvointimme todellinen perusta kuten läheisiin ihmissuhteisiin, turvallisuuteen, terveyteen ja elämyksellisyyteen (luonto, kulttuuri, taide, liikunta), olemme paljon tyytyväisempiä ja onnellisempia ilman, että koemme välttämättä luopuvamme mistään. Saamme vastineeksi enemmän aikaa näihin tärkeisiin asioihin, kun työskentelemme vähemmän ja käytämme vähemmän aikaa kuluttamiseen. Muutos nykyiseen on suuri ja edellyttää sen varmistamista, että hyvinvointi ja perustarpeiden tyydyttäminen ovat kaikille mahdollisia. Se vaatii poliittisilta päättäjiltä rohkeutta ja aitoa halua ratkaista maapalloa ravisteleva ympäristökriisi. Se vaatii meiltä kaikilta tahtoa vastustaa kulutukseen kannustavaa viestien tulvaa ympärillämme. Samalla se näyttää kuitenkin olevan ainoa keino varmistaa elinkelpoinen planeetta nykyisille ja tuleville sukupolville.