Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Ensihoito vaatii kehittämistä ja tehokkuutta

Ensihoidon kiireellisiä tehtäviä on syytä painottaa vähemmän kiireellisten kustannuksella, todettiin pääkirjoituksessa (Al 22.9.) ja kehuttiin pelastustoimen ja ensihoidon yhteistä hybridimallia. Ensihoidon tehtävämäärät ovat lisääntyneet kaikissa suurissa asutuskeskuksissa, ja tämä trendi jatkunee tulevaisuudessa. Kansalaisten valistaminen on tärkeää, mutta valmistamisen vaikutukset ovat usein rajalliset. Kuljetusmatkat haja-asutusalueelta ovat pidentyneet, kun päivystyspalveluja on keskitetty. Tämän seurauksena tarvitaan enemmän ensihoidon yksiköitä. Lopputulos oli etukäteen hyvin tiedossa, kun keskittämispäätöksiä tehtiin. ”Koska kotihoidon tehtävät eivät kuulu pelastustoimen toimialaan, niitä ei voi hoitaa.” Näistä lähtökohdista seuraa, että ensihoitopalvelujen tarve tulevaisuudessa kasvaa entisestään. Hätäkeskuslaitoksen päivystäjät tekevät erittäin ammattitaitoista ja arvokasta työtä pyrkien puhelimessa arvioimaan, kuinka kiireellisestä ensihoidon tarpeesta on kyse. Tämä arvio ei koskaan voi olla täydellinen, ja on parempi, että erehdytään kymmenen kertaa todellista tarvetta vähemmän vakavaan suuntaan kuin toisin päin. Jo nyt merkittävä osa yhteydenotoista hätäkeskukseen päätyy siihen, että paikalle ei lähetetä ambulanssia. Niissä tilanteissa, joissa hälytys tehdään, ei ole lainkaan harvinaista, että ensihoitomiehistö toteaa, ettei tilanne vaadi kuljetusta sairaalaan. Tämä ei tarkoita, että hälytys ja arvio paikan päällä olisivat olleet turhia. On toki erittäin perusteltua pyrkiä löytämään keinoja toiminnan tehostamiseksi. Kaikkea toimintaa voidaan ja pitääkin aina kehittää. Ensihoidon kannalta hybridimalli on mielenkiintoinen mahdollisuus. Hybridejä on kuitenkin kahdenlaisia: pelastustoimen ja ensihoidon hybridejä sekä ensihoidon ja kotihoidon hybridejä. Ensin mainitussa on jossain määrin epäselvää, miten tämä tosiasiallisesti eroaa perinteisestä pelastuslaitoksen toimintamallista, jossa ambulanssissa on ensihoitaja ja pelastaja. Pitkän aikavälin trendi on ollut pois tästä mallista. Monella eri alueella, kuten Satakunnassa, Päijät-Hämeessä ja Etelä-Karjalassa, on saatu hyviä kokemuksia sellaisista hybrideistä, jotka hoitavat paitsi kiireellisiä ensihoidon tehtäviä myös kiireellisiä kotihoidon tehtäviä. Näitä on enenevässä määrin ja merkittävästi enemmän kuin pelastustoimen tehtäviä. Jos yksikön käyttöaste esimerkiksi haja-asutusalueella on muutoin matala, tällä tavalla saadaan tuotua tehokkaalla ja laadukkaalla tavalla palvelut lähemmäksi potilasta. Koska kotihoidon tehtävät eivät kuulu pelastustoimen toimialaan, pelastustoimen yksikkö ei voi niitä hoitaa. Ensihoidonkin tehtäväkenttä kaipaa innovatiivista kehittämistä. On tärkeää pohtia, mihin suuntaan kehittämistä ohjataan. Ohjaamisen tulisi toteutua asiakastarpeen, tehokkuuden ja laadun ehdoilla.