Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Rockfestarit menestyvät – ”Aika isolla riskillähän tällaista tehdään, kun se koko vuoden tulo on kolmesta päivästä kiinni”

Kotimaisten rockfestareiden suosio on viime vuosina ollut huimaa. Tämä selviää, kun tarkastelee tunnetuimpien rockfestareiden lipunmyyntiä ja kävijämääriä. Tänään käynnistyvän Turun Ruisrockin liput on myyty loppuun jo kolmena vuonna peräkkäin. Viime vuonna kolmen festivaalipäivän yhteenlaskettu kävijämäärä nousi yli 100 000:een. Viime viikonloppuna Helsingin Suvilahdessa järjestetty Tuska rikkoi oman ennätyksensä 43 000 kävijällä, ja Seinäjoen Provinssissa rikottiin ennätyksiä yksittäisen päivän kävijämäärissä. Festaribisnes on ollut viime vuosina myös verrattain kannattavaa. ”Festivaali meni tänä vuonna erinomaisesti kaikilla mittareilla, jo viime vuosi oli meille ­huippuvuosi”, Provinssin festivaalijohtaja Sami Rumpunen kertoo. Viime vuonna Provinssia järjestävä Seinäjoki Festivals kasvatti liikevaihtoaan 15 prosenttia 4,5 miljoonaan euroon. Tulos kääntyi ­tappiolta noin 100 000 euroa voitolliseksi. Rumpusen mukaan festaribisnes tiivistyy siihen, kykeneekö festivaali olemaan suurempi kuin siellä esiintyvien artistien summa. Myös viikon päästä Joensuussa järjestettävän Ilosaarirockin vastaava tuottaja Petri Varis suhtautuu luottamuksellisesti tulevaan kesään. ”Meillä on ollut hyvin kävijöitä, eikä valtavaa vaihtelua vuosien varrella ole ollut. Ei ole sellaisia floppivuosia ollut tällä vuosituhannella.” Ilosaarirockin liikevaihto on noin viisi miljoonaa euroa. ­Tulostietoja tapahtumaa järjestävä Joensuun Popmuusikot ry ei halua tarkemmin avata. Festivaalibisneksessä täytyy sietää koviakin riskejä vuodesta toiseen. ”Jos pääomasijoittajana miettisin, minne rahaa sijoittaisin, festivaalit toimialana ei lähtökohtaisesti olisi listan kärkipäässä. Kyseessä on ala, jossa on huomattavasti helpompi hävitä rahaa kuin voittaa”, Rumpunen naurahtaa. Ilosaarirockin Varis on samoilla linjoilla. ”Aika isolla riskillähän tällaista tehdään, kun se koko vuoden tulo on kolmesta päivästä kiinni.” Kulujen nouseminen on suurin haaste, Varis kertoo. ”Varsinkin bändien palkkiot kasvavat tosi kovalla prosentilla jatkuvasti.” Hän muistuttaa, että bändikulujen nousua ei ole siirretty samassa suhteessa lippujen hintoihin. Tällöin joudutaan myymään lisää lippuja tai säästämään jostain muualta, kuten palkoista. Lipunmyynti on selvästi tärkein tulonlähde, mutta huomattavia lähteitä ovat myös anniskelu ja kumppanuudet, Varis kertoo. Anniskelun kannalta sää on olennaisessa osassa. Variksen mukaan myös liian kova helle voi vähentää anniskelun tuomia tuloja. ”Yleinen legendahan on, että sellainen 23 astetta ja puolipilvinen sää on paras kaljanjuontisää”, Varis naurahtaa. Yhteistyökumppaneiden suhteen sekä Rumpunen että Varis ovat tyytyväisiä. ”On hienoa huomata, että yritykset ovat löytäneet tapahtumamarkkinoinnin uudelleen”, Ilosaarirockin Varis toteaa. ”Sen lisäksi, että kumppaninäkyvyys festareilla kiinnostaa yrityksiä nyt enemmän kuin koskaan, kumppanit haluavat aidosti kehittää tapahtumia omalla panoksellaan”, Provinssin Rumpunen huomauttaa. Tapahtumilla on myös merkittävä aluetaloudellinen merkitys. Ruisrock on teettänyt tapahtumansa taloudellisista vaikutuksista selvityksen kahdella kauppatieteiden ja yhdellä filosofian tohtorilla. Selvityksen mukaan festivaali­kävijät kuluttivat viime vuonna Turun alueella kokonaisuudessaan noin 18,2 miljoonaa euroa. Lippujen osuus siitä oli noin 6–7 miljoonaa euroa, arvioi selvityksen ­laatija, KTT Aki Koponen . Pelkästään ulkopaikkakuntalaisten arvioidaan käyttäneen majoitus- ja ravintolapalveluihin yli kaksi miljoonaa euroa. Selvityksen aineisto koostuu noin 1 400 kävijästä, Koponen kertoo.